Kesällä reissu

[jonkko]

TTA kirjoitti:
Jos emäntä on hiukankin palelevaa sorttia...
Siedätyshoidostani puuttuu vielä kokonaan kylmä. Mikä olisi sopiva tapa tottua kylmään? Muuttaa pohjoiseen Hgistä, pukeutua ajoreissulle aina liian lämpimästi, käyttää liian isoja ajokenkiä ja -hanskoja (mahtuu villasukat ja -hanskat). Mitä muuta suosittelette?




Joss pikkasenkin jaksaa jumpata sormia/varpaat niin sekin auttaa paljon vaikka koko kroppaa ei oiken siin takaa pystyy liikuttamaan.

Ite meinasin nytt seuraavaan pidempään reissuun asentaa (luultavasti) vaimokokellalle omat kahvalämppärit tarrakalle et saa kädet lämmitettyä/hanskat kuivatettua joss on tarve,mun emäntä kun on sitä palelevaa sorttia mutt tosi hyvin silti jaksaa istua norjan kaatosateessakin kyydissä ku tietää et jossain vaihees se vaihtuu kuivaan (ja toivottavasti lämpimään) mökkiin

[Jarski61]

Kyllä tuo sähköinen lämpöliivi on vaan mainio peli kun kylmä yllättää.Pelastanut monta reissua.
Lämmin keskivartalo niin raajoihinkin riittää lämmintä verta kiertoon.
T Jarski

[Timo Tasakaasu]

Jaksaako mopoiluun tottumaton rouva istua kyytissä jos tuulee ja sataa niinku venäläisessä elokuvassa?

kannattaa siedätyshoito ja testaaminen aloittaa hyvissä ajoin ihan kotioloissa. Siedätyksen voi aloittaa istuttaamalla eukkoa pihalla aluksi vaikka jakkaran päällä tunnin tunnin sessioissa kypärä päässä. Seuraavassa vaiheessa jakkaraa voi hieman kaventaa, sessioiden pituuksia lisätä ja vähentää ruokintaa (reissussa kun ruokailuajat on usein hieman epäsäänöllisiä). Siinä vaiheessa kun hän oppii nauttimaan edellämainitusta siedätyksestä voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

Kuten viestissäsi arvelit niin norjassa toisinaan sataa. Sadetta voit demonstroida vaikkapa ihan normaalilla puutarhaletkulla jolla käyt aina välillä kastelemassa vaimosi, mikäli laiskottaa niin käy ostamassa marketista jokku nurmikonkastelulaite jonka asennat vaimosi eteen. Samalla reissulla voit käydä vuokraamassa betonivibran jonka asennat jakkaran jalkaan, jotta vaimo tottuu mopon tärinään ja pakokaasun tuoksuun.

Testipaikka on hyvä valita parkkipaikalta, jotta voit itse seurata testejä lämpimästä autosta aivan samalla tapaa kuten reissussakin autoilijat seuraavat säiden armoilla matkailevia mopoilijoita.

Tuon autossa istumisen vaihtaisin toisenlaiseen toimintaan. Otat tukon kahdenkympin seteleitä ja revit niitä riekaleiksi tasaisin väliajoin siinä emännän silmien edessä. Näinhän neuvottiin totuttelemaan moottoripyöräilyn autuuteen jo kauan sitten.

[Nomad]

Norjan suunta pyörii taas mielessä, jos ottas rouvan kyytiin ja kävis parin-kolmen yön mutkan.
Kysymys kuuluu, että miten siellä korkeammalla tarkenee?
Jaksaako mopoiluun tottumaton rouva istua kyytissä jos tuulee ja sataa niinku venäläisessä elokuvassa?

Kuten aiemmin mainittu sähköliivi on hyvä kapistus kylmillä keleillä. Toki kerrospukeutumallakin pärjää, kunhan malttaa silloin tällöin pysähdellä, jotta saa veren taas kiertämään.

Ennen tuota sähköliiviä suosittelen kypäräpuhelimien hankintaa, jos sellaista ei ole. Meillä tuli ainakin huomattavasti mielekkäämpiä reissuja, kun pystyi ajon aikana keskustelemaan päivän ohjelmasta, kylmästä, kahvipaikasta jne. Ja sitten tiesi vesisateella, että jos mitään ei kuulunut, niin sade alkoi kyrsiä.

[Jukka]

Kiitos hyvistä vinkeistä, lupasi pikkupakkasta lähipäiville joten saadaan varmaan siedätyshoito mukavasti käyntiin!

Varmempaa oisi toki lähteä etelään päin, mutta tuntuu että tuo norja on pakko nähdä...
Pitää kääntyä takasin sitten ku tulee kylmä!

Muutes, norjan hintatasolla täytyy siedätyshoidossa repiä isompia seteleitä...

[joukoilm]

Jonkolle vihjeeksi. Huomattavasti helpompi ja halvempitehdä.
Samalla molemmat pysyvät lämpimänä.
Leikkaa housuntaskut auki ja vaimokokelas pitää kädet siellä.
Tätä ei ole lainattu niksipirkasta tai vastaavasta.
On vapaasti käytettävissä.
joukoilm

[jonkko]

Jonkolle vihjeeksi. Huomattavasti helpompi ja halvempitehdä.
Samalla molemmat pysyvät lämpimänä.
Leikkaa housuntaskut auki ja vaimokokelas pitää kädet siellä.
Tätä ei ole lainattu niksipirkasta tai vastaavasta.
On vapaasti käytettävissä.
joukoilm

Eiköhän etenpäin päästetä ilman et vaimokokelas käyttää vaihdekeppiä,vai oliko se viihdekeppi?

En tiedä millä pyörällä ajat,mutt joss kyytiläinen pitää kädet housuntaskuis niin voin kuvitella et kädet rusentuu (samaa hanskojen kaa,joss nytt jollain tapaa sa edes tungettua sinne) ku istumaasennos väkisinkin (ainakin mun housumalleis) taskut semmoisis paikois et jää "linkkuun" ja ei se mukavaa voi olla.
Puhumattakaan milt se kuskist tuntus

[AndersReisen]

Olisi tarkoitus kesällä emännän kanssa ajaa Helsinki- laiva- Tuhkolma- pyörällä - Kööpenhamina- Hampuri- Berliini- Varsova- Vilna- Riiga-
Tallinna- Helsinki - reissu. Ei ole tullut ajeltua noin pitkää lenkkiä.
- Onko kokemuksia tuosta lenkistä tai olisiko muita hyviä
vaihtoehtoisia reittejä ?
- Uskaltaako majoittumiset jättää ilman ennakkovaraamista, vai
tulisiko ennalta varata ja näin ikään kuin joutuisi aikatauluttamaan
reissun ?
- Reissuun olen ajatellut varata 8-9 päivää.
- Mitä muita vinkkejä matkalle ?
TA- on pyöränä.

Ruotsin läpi en paahtaisi E4 pitkin, vaan nautiskelisin Etelä-Ruotsin keskiosien mainioista pikkuteistä ja mukavista maisemista (käyttämiämme Ruotsin läpiajoreittejä löytyy Reissuverkon vuosien 2004-2006 matkakertomuksistamme). Tosin tällöin Ruotsin halkaisu ei luonnistu (kivutta) yhdessä päivässä, mutta toisaalta suunnittelemasi kokonaisreitin osalta ajamisen kannalta käytännössä parhaat pätkät löytyvätkin juuri Ruotsista.

Puolan osalta keskittyisin isojen valtateiden asemesta astetta pienempiin teihin (vähemmän liikennettä ja etenkin vähemmän rekkoja) ja ajelisin välttäen isoja kaupunkeja esim. Google Mapsissa vihreäksi värjättyjä metsäisiä alueita pitkin. Eteneminen pikkuteillä saattaa olla nopeampaa kuin isoilla ruuhkaisilla väylillä, mutta voipi olla olemattakin. Puolan koillisosan Masurian järvialue on oikein suositeltavaa aluetta, josta löytyy mutkaisiakin polkuja Puolassa niin tyypillisten peltolakeuksilla kulkevien suorien teiden sijaan. Sama pätee luultavasti myös esim. Pohjois- ja Luoteis-Puolan järvialueiden osalta. Jos Puolasta haluaa löytää hyviä mutkateitä, on suositeltavin suunta etelärajan lisäksi maan kaakkoiskulma.

Baltian maissa itäreunan väylät ovat minusta mielenkiintoisempia kuin Via Baltica, joka itse asiassa on paaaljon tylsempi kuin Ruotsin E4. Latviassa teiden pinnoite ei vain ole itäosissa mitenkään liian siloinen, mutta ei yksinajavalle enskailijalle kuitenkaan kuin mitätön hidaste, kaksi päällä ajaen tuntikausien tärinä on kyllä minusta rasittavaa.

Talven mittaan yritän saada aikaiseksi Reissuverkkoon raportin viime kesän Baltian, Puolan, Slovakian, Unkarin ja Tsekin reissustamme, jossa tulee olemaan lisää hyviksi havaitsimiamme reittejä ja näkemisen arvoisia paikkoja matkamme varrelta.