Asuntoautolla on tullut pariin kertaan Baltiaa kierreltyä, ja katsottua gessukuskin silmin maisemia samalla. Mielestäni mielenkiintoisinta (ja aidointa) seutua on sitä paremmin, mitä kauempana ViaBalticasta yrittää pysyä. Jos Virosta aloitetaan, niin Haapsalun vanhalla sotilaslentokentällä kuulemma paikalliset käyvät koittamassa venttiilin nousua... Myös Itä-Viro, Narva, Peipsi-järven rannat, Otepään seutu ovat mielenkiintoisia. Latviassa on selvästi huonoimmat tiet, Virossa ja Liettuassa lähes Suomen tasoa. Latviassa Gauja-joen laakso (esim. Cesis on tosi kiva kaupunki) ja siitä itään on parasta seutua, samoin länsirannikko. Liettuan mukavimmat maisemat löytyvät itäosista ja rannikolta. Jos eksotiikkaa haluaa, niin Kuurin kynnästä pitkin Kaliningradiin.
Ja kun kerran tuonne menet, niin Puolaa ei kannata pelätä. On ollut minulle ennakko-odotuksiin nähden yksi positiivisimmista yllätyksistä. Rikas kulttuuri, paljon historiaa siitä kiinnostuneelle, kauniita maisemia ja mukavia ihmisiä. Liikenne todella vilkasta ja tiet vaihtelevassa kunnossa, kiireellä ei kannata Puolan reissua pilata. Masurian järvialue hienoa Koillisessa, idässä kansallispuistoja ja laajoja metsäalueita. Kaakossa Karpaattien, etelässä Tatran vuorist ja lounassa sudeettivuoristo. Vuoristossa liikkuu hienoihin maisemiin nähden yllättävän vähän turisteja, Zakopanen ympäristö pois lukien.
Lisää juttua Tatrasta.
Englantia noissa maissa ei puhu juuri kukaan, ihan turistirysiä lukuun ottamatta. Latviassa kieliongelma on vaikein. Liettuassa ja Puolassa vanhemmat ihmiset osaavat kyllä saksaa, kannattaa kuitenkin tervehtiä ensin sillä paikallisella, tai vaikka Suomeksi...
