Millä pyörällä / pyörillä jatkaa ensi kautta, auttakaa?

[karmolis]

Eihän tuo KTM 640 LC4 paina (136 kg), kuin alle 20 kg enemän, kuin mitä on on KTM 450 EXC (117 kg)...

Onko toi nyt ihan enää hirveää, koska LC4:ää on myytävänä aivan hiton paljon enemän, ja hinnat on matalammat ?

-M

Painaa se 640 LC4 kyllä paljon enemmän. Tais olla SXC joka menee alle 140kg:n. Mutta kyllä sen 20kg:kin huomaa äkkiä. Kevyemmällä pyörällä jaksaa ajaa paljon pidempään.

[panttiroiko]

Kiitoksia vaan kutsusta kommentoimaan tätä ketjua, toivottavasti saan omilla ajatuksilla miehet entistä enemmän sekaisin.

Ostin tosiaan keväällä XR400:sen AT:n kaveriksi talliin. Ikävä kyllä sattuneista syistä tänä kesänä on käynyt juuri niin, että pyöräveljekset on saaneet viettää liikaakin ”laatuaikaa” yhdessä tallin perukoilla, mutta jotain ajatuksia on jo tullut. Tosin tälläkin hetkellä lääkärin määräyksestä ei pyörän päälle istuta pariin kuukauteen.

XR400:sen ostin nimenomaan lähialueitten pyörittelyyn ja siihen se onkin omiaan. Jos mietitään tämän kesän ajoja, niin kaikki yli 5km:n päähän kotoa XR:llä suuntautuneet ajot olisin voinut vetää AT:lläkin, sopivalla rengastuksella. Onneksi 200 metriä kotipihasta alkaa enskapolkuja, niin ei tarvi XR:llä kovin kauas lähteäkään… Nooh, niillä lähialueen reiteillä ei sitten ole aina päässyt läpi XR:lläkään (kiitos, Raimo, myöhäisillan nostoavusta ), mutta sehän siinä onkin niin hauskaa. Pikkupyörällä tulee kokeiltua yksinäänkin sellaisia paikkoja, mihin ei periaatteessa olisi mitään asiaa moottoripyörällä. Eli voi yhdistää hikiliikunnan ja moottoripyöräilyn, joka tekee hyvää ainakin tällaiselle 100+ kiloiselle keijukaiselle.

AT:lla ovat viimeisen parin kesän aikana reissut suuntautuneet yhä kauemmas. Tykkään ”istahtaa” vaikkapa sellaisia 1500 – 2000 kilometrin viikonloppureissuja, johon AT on omiaan. Reissuille voi silloin yhdistää pitkiä pätkiä asfalttia, mutta myös sorateitä ja vaikkapa pienen surauttelun jonkun tunturin huipulle, jonne ei välttämättä mene kuin kinttupolku. Näillä reissuilla tulee harvoin sellaista tilannetta, etteikö AT:llä niistä selviäisi. Oma AT:ni on muutenkin rakentumassa sellaiseksi pitkien matkojen ja monenlaisten teiden reissupyöräksi (iso tankki, isot laukut, kompromissirengastus, joskus kyytiläinen yms ylimääräistä painoa), että sillä pelkästään tulisi tuskin surauteltua niin paljon lähimaastoissa.

Sen olen huomannut, että XR:llä ajon jälkeen on uskallus kasvanut viedä AT:täkin reilummin pikkuteillä ja maastossa. Eli olisko ne olemattomat ajotaidot kasvaneet edes hitusen?

XR:llä olen kokeillut ”matka-ajoa” sen verran, että kesän aikana ajelin Oulu – Kalajoki – Oulu väliä. Sopivilla välityksillä XR:llä voi hyvin ajella sellaista 90-100 km tunnissa siirtymää, ei mitään ongelmaa. Tämä reissu meni vielä alkuperäisellä pikkutankilla, joten ainoa rajoitus oikeastaan oli, että reitti piti suunnitella tankkauksia silmällä pitäen. Olen vaihtanut pyörään tämän jälkeen 22L Acerbis-tankin, joten sekään ei enää rajoita. Pikkupyörällä matka-ajo on kuitenkin suhteellinen käsite; tuo suorinta tietä 130km väli vei mennessä 4 tuntia ja tullessa 10 tuntia… kaikki reitit olisi voinut ajaa AT:llä, mutta XR:llä oli varmasti mukavampaa.

Tällä hetkellä olen onnekas, että voin pitää kahta pyörää. Jos toisesta pitäisi luopua, niin omilla ajoilla XR menisi, AT jäisi. Toisaalta tämä kombinaatio toimii erittäin hyvin, pyörät ovat tarpeeksi erilaisia ja kun painoeroa on toista sataa kiloa, tulee niillä ajettuakin ihan erilaista ajoa. AT:llä voi kilometreissä mitaten ajaa varmasti 98% kaikista ajoistani, josta se on 80% vieläpä parempi vaihtoehto näistä kahdesta. Mutta tosiaan, olen onnekas ja saanut hallitukselta luvan hankkia pikkupyörän tuolle 20%:lle ajoista…kuntoilu ja harrastaminen on aina hyvä peruste.

Jos joku kompromissi näistä pitäisi tehdä ja yhdellä pyörällä pärjätä, niin Honda-miehenä sellainen voisi olla esim. XR650L, sopivasti rakenneltuna. Vaihtoehto voisi olla 640 Adventure tai uusi 690 Adv, kun sellainen joskus tulee. Kyytiläinen tosin ei sen jälkeen tulisi enää kyytiin. Mutta AT:n kaveriksi en isoa XR:ää tms pyörää hankkisi.

Stromin kaveriksi voisin ajatella esim. Suzukin DR350/400:stä, jos merkillä on väliä. Itse en uskalla pyörää viedä niin äärimmilleen, että Kottaraisten kaikki ominaisuudet tulisi käyttöön. Tuollainen matalaviritteinen, helppohuoltoinen ja pomminvarma XR sopii paljon paremmin. Kannattaa tosiaan miettiä omia mieltymyksiä myös huoltopuolella; öljynvaihtovälit saati sitten muut huoltovälit vaihtelee suuresti. Minusta on mukavaa, että XR:lle ei tarvi tehdä joka välissä suurempia, ajon jälkeinen pesu, ketjujen putsaus ja öljyäminen, ilmanputsarin tsekkaus ja CRC:n antelias ruiskuttelu riittää pitkälle, muut huollot tehdään sitten aikataulujen mukaisesti.

Stromin kaveriksi suosittelen ennemmin 120kg pientä, kevyttä, alle 450 kuutioista enskaa, kuin 150+ kg 600+ kuutioista ”välimallia”. Toisaalta, jos aletaan kiloista väittelemään, niin ainakin tämän kuskin kannattaisi aloittaa itsestä… siinä yhdistelmä voisi keventyä helposti 30kg ilman pyöränvaihtoa.

Loppuvuotta ja talvea odotellessa. XR:ään on hankittu jo piikkirenkaat, joten eiköhän ajokausi jatku, kunhan mies tulisi ajokuntoon.

[Pikkumatti]

Kiitoksia vaan kutsusta kommentoimaan tätä ketjua, toivottavasti saan omilla ajatuksilla miehet entistä enemmän sekaisin.

Kiva, minusta on hyvä saada positiivisessa hengessä saatuja kommentteja. Etukäteen tänx.

XR400:sen ostin nimenomaan lähialueitten pyörittelyyn ja siihen se onkin omiaan. Jos mietitään tämän kesän ajoja, niin kaikki yli 5km:n päähän kotoa XR:llä suuntautuneet ajot olisin voinut vetää AT:lläkin

Mulla on aivan sama ajatus. Olisin ostamassa itselleni pyörää, jolla voisi temmeltää huoletta ihan oikeassa ravakossa. Mökillekin sen voisi ottaa mukaan ja ajaa tuolla Rantasalmen maisemissa kunnon enduroa.

Eli voi yhdistää hikiliikunnan ja moottoripyöräilyn, joka tekee hyvää ainakin tällaiselle 100+ kiloiselle keijukaiselle.

Jep, sama ongelma. Korkeutta 191 cm ja pituutta yli 100 kg. Tekee ihan hyvää saada resuliikuntaa ja lisää energiankulutusta äijälle itselleen.

AT:lla ovat viimeisen parin kesän aikana reissut suuntautuneet yhä kauemmas. Tykkään ”istahtaa” vaikkapa sellaisia 1500 – 2000 kilometrin viikonloppureissuja, johon AT on omiaan.

Strommi on samoissa tehtävissä. Pitkiä viikonloppuretkiä, yleensä yksipäällä, mutta kaverit mukana. Siihen Strömmi on aivan omiaan. Täytyy vaan nyt katsoa, jos hommaisi semmoien oikean enduron, niin laittaisko Strommiin vain sellaisen semi-enskarenkaat, kuten Tourance EXP tai Mich Anakeet.

Olen vaihtanut pyörään tämän jälkeen 22L Acerbis-tankin

Mitäs tämmöiset lisävarusteet yleensä kustantaa?

Mulla itselläni on paljon kokemusta tehdä lujitemuovitöitä, joten oman tankin tekeminen ei olisi myös ongelma. Siis, en tee mitään itse, jos komponentit on kohtuuhintaisia.

Mutta tosiaan, olen onnekas ja saanut hallitukselta luvan hankkia pikkupyörän tuolle 20%:lle ajoista…kuntoilu ja harrastaminen on aina hyvä peruste.

Mulla on neuvottelut vielä käymättä. Mulla on vasta ns. tiedusteluvaihe menossa, mutta varovasti olen antanut ymmärtää haluavani mönkimiseen tarkoitetun laitteen.

Niin, omat hallitusselvitykset tullaan myös käymään tämän kuntoiluasian pohjalta. Enhän minä siitä ajamisesta tietenkään nauti, mutta eukon ja itseni vuoksi kuntoilen, jotta jaksaisi pidempään...

Jos joku kompromissi näistä pitäisi tehdä ja yhdellä pyörällä pärjätä, niin Honda-miehenä sellainen voisi olla esim. XR650L, sopivasti rakenneltuna.

Stromin kaveriksi voisin ajatella esim. Suzukin DR350/400:stä, jos merkillä on väliä.

Mä olen kovasti miettinyt sitä, että pitääkö sen toisen pyörän olla aivan absoluuttisen ääripäässä, jotta ajettavuudesta nauttisi. Ilmeisesti teidän puheiden mukaan tuommoinen 400 ccm nelari n. 40 hv tehoilla ja n. 115 kg painoisena jaksaisi kyllä vetää äijää, kuin äijää oikeita enduro-teitä pitkin.

Eipä mulle merkillä ole väliä. Susnaa olen eläissäni tykännyt suosia, koska niillä elämä on ollut pyörän takia helppoa. Mitä nyt äijä itse vähän sählää ja on vuodelevossa...

Loppuvuotta ja talvea odotellessa. XR:ään on hankittu jo piikkirenkaat, joten eiköhän ajokausi jatku, kunhan mies tulisi ajokuntoon

Piikkirenkaista minäkin haaveilen, jotta pääsisi talvella ajamaan.

Itse olen nyt jäähypenkillä myös. Meni nilkka rikki ja 8 vk sairaslomaa, josta 2 vk jo lusittu punkan pohjalla.


Kovasti kiitoksia vinkeistä!

-M

[Jani M]

Ilmeisesti teidän puheiden mukaan tuommoinen 400 ccm nelari n. 40 hv tehoilla ja n. 115 kg painoisena jaksaisi kyllä vetää äijää, kuin äijää oikeita enduro-teitä pitkin.

Jep, käy joskus katsomassa enskakisaa sillä silmällä. Pikkunelari (250 4t) tai piikkinen 2t, molemmat alle 40 hv tehoilla, riepottavat isoakin ukkoa kuin tiskirättiä, kun niille vaan antaa happea. Kaikissa noissa kisavehkeissä on sen verran tehoa, että suorituskyvystä se ei todellakaan jää kiinni.

Edit: Se LC4 on kyllä jo melkonen leka enskaspooriin. Painoa ei ehkä paperilla ole kovin paljoa enempää, mutta lisäpaino, kone ja muutenkin isompi olemus tekevät siitä raskaan metsäpelin.

Kiitokset panttiroikon valaisevasta kirjoituksesta. Itse olen tässä sairaslomalla selaillut vanhoista Bikeistä Paris-Dakar juttuja ja endurotestejä... Melkoisia deja-vuta on tullut kun on lueskellut samoja juttuja uudestaa, jotka tuli teinivuosina puhkitavattua, kun ei ollut mitään internjettejä. Vähitellen tässä on alkanut herätä kiinnostus laajentaa harrastusta noille osa-alueille, joille pikkupyörät ei oikein sovi. En kyllä tosin edelleenkään usko, että tulisin koskaan ruuvaamaan pyörään sivulaukkuja...

[Pikkumatti]

Miksi jotkut EXC:t on ns. "punakilpisiä" ja mitä se tarkoittaa?

Eikö EXC:t olekaan rekisteröity katukayttöön?

Onx teillä näkemystä tai kokemusta, miksi Suomessa Kotarit on ihan samoissa hinnoissa, kuin Saksassa?

-M

[MTRO]

Haku tuottaa esim. tällaisen vastauksen:

viewtopic.php?t=2525&highlight=punakilpi

Miksi jotkut EXC:t on ns. "punakilpisiä" ja mitä se tarkoittaa?

Eikö EXC:t olekaan rekisteröity katukayttöön?

Onx teillä näkemystä tai kokemusta, miksi Suomessa Kotarit on ihan samoissa hinnoissa, kuin Saksassa?

-M

[Pikkumatti]

Tänx MTRO.

Mutta millä ihmeellä erottaa myytävistä pyöristä, esim. Netissä, onko se "Valkokilpi" vai "punikki"?

Mitens Sakulasta tuodessa. Miten sieltä ostaessa esim EXC 450:n, onko se edes mahdollista saada "valkkariksi"?

-M

[Pasi]

Suomessa myynnissä olevista pyöristä käy ilmoituksesta aina selville onko ko mopo punikki vaiko lahtari. Esim nettimotossa ruukataan ilmoittaa rekisteritunnus jolloin punakilven kohdalla tunnuksen kohdalla on viivaa ja valkokilvellisessä tunnus on kerrottu. Monesti valokuvissakin näkyy kilpi tai sen puute.

Koska punaklipisyydessä on kyse verokikkailusta, kysymys ei ole relevantti Saksassa.

[Pikkumatti]

kysymys ei ole relevantti Saksassa.

Onkos se sitten niin, että jos esim. saku-kottaraisessa on kilvet kiinni, sen saa sitten Suomeen "lahtarikilpiin" rekisteröityä?

-M

[Pasi]

kysymys ei ole relevantti Saksassa.

Onkos se sitten niin, että jos esim. saku-kottaraisessa on kilvet kiinni, sen saa sitten Suomeen "lahtarikilpiin" rekisteröityä?

-M

Siinä hommassahan piti olla niitä CoC vaimikäsenyoli todistuksia, ihan niinkuin yleensäkin tuontipyörissä.

[Pikkumatti]

Näyttäisi olevan myynnissä Suomessa ja eritoten Sakulassa Yammun WR 400 -pyöriä sekä Hussea ja Husabergia.

Onko teillä kokemusta niistä Yammuista, vai onko KTM se ainoa ja oikea?

Mistä kannattaisi kysyä sitä prosessia, mitä kaikkea pitää olla Suomesta ja Saksasta ostetuista pyöristä, että ne saa rekisteröityä "Valkokilpiin" Suomessa?

-M

[Kipa]

Onko teillä kokemusta niistä Yammuista, vai onko KTM se ainoa ja oikea?

-M

On ja on Jammuista oli AT:n jatkeena ensin WR426 ja sitten WR450, jonka ostin pähkäuutena. Kun sitten SE saapui AT:n tilalle, WR jouti myyntiin tarpeettomana. Kestäviä noi WR:t on, 450 on jo neitinapilla varustettu.
Mutta asiaan: myy se Stromikin pois ja osta pelkästään SE, kun niitä vielä saa. SE kattaa kaikista ajoista 100%, säästät toisen mopon vakuutukset, huollot, säilytysongelmat jne. SE on 200 kg kevyt (ei siis 200 kg painava). Sillä pääsee joka paikkaan ja vielä poiskin; matkapyöränä mainio, enskapyöränä ehdoton! Sulla on tuota mittaa ihan riittävästi eli SE liikkuu kyllä ihan pikkupoluillakin, SE ei oikeasti ole painava kuin paperilla (ja syvällä suossa, mutta sitä varten on ns. kavereita)

Kipa

[Pasi]

vai onko KTM se ainoa ja oikea?

[Pikkumatti]

Tuo Strommi on sen verran reipas liikkeissään, kun ajetaan myös pikitietä... Ei olisi kovin fiksua myydä pläjäyttää mun isotie-luottopeliä. Sillä kun voi lähteä kavereiden kanssa, joilla on Hayabusaa sun muuta, kivasti kutittamaan asfalttipyörteitä. Samalla Strommi sopii mun käytössä oikein hyvin matkusteluun ja mökkimatkoihin Rantasalmelle.

Se, mitä oikeasti kaipaan, on sellainen enska, jolla voi sitten mökillä lähteä pattipolulle kurvaamaan ja jonka vaimo tuo peräkärryssä mukanaan, kun itse olen edellä ajanut Strommilla... Täällä etelässä olisi hyvä olla myös sellainen, jolla voisi sitten myös siirtyä jonnekin reitille, ilman että liikenteessä tulee ongelmia.

Mulla on hyvin usein kesäsin kavereiden kanssa sellaisia "ajosessioita" kestopäällysteellä, jotta niillä ajetaan ns. jäykällä ranteella. Tuo Strommi on vaan niin hemmetin hyvä peli, kun se on varustettu Metzelerin Road Tech Z6-renkailla. Se sopii niillä kumeilla myös isolle hiekalle, muuta pikitiellä se on lyömätön. Ei ole kovin montaa gikseriä ja R1:ää mennyt mutkateillä ohi tuosta Strommista.


Kuva 1. Meikäläinen Strommilla kiertämässä päijännettä pikitiellä

Linkki kirjoitelmaan: -LINKKI-, 2. -sivulla reissutarina.

Täytyy nyt vaan katsella kärsivällisesti, mikä olisi se oma. Minulla itselläni vaan on sellainen typerä uskomus, että jostain syystä nuo kaksi merkkiä (Susnu ja Yammu) tekee luotettavia pyöriä. Tämä siis itseni kapeakatseisuutta, kun en ole vielä yhtään todellista kurapyörää omistanut. Olen vaan piikki TS 125:lla ajanut aivan perhanasti, ja siihen se sitten Strommin kanssa rajoittuu.

Ne mettätiet on vaan niin hiton opettavasia ajaa muutenkin ja aaaaah... sitä pihkan tuoksua

-M

EDIT:

Kiitti kundit hyvistä vinkeistä, laitan ne kaikki vakavaan harkintaa.

[karmolis]

Linkki korjattu.