Pohjolan Kurapyöräilijät

On tästä vissiin ollu aikaisemminkin jotain juttua. Mut eiköhän täältäkin tietoalöydy. Ite oon pohtinut et normaalin hiljentämiseen tahi pysähtymisenlisäksi olisko hyötyä avata kypärän leukaosa et ymmärtäiskö hevonen et siä on vaan ukkeli ajelemassa mopolla. Ku en hevosista tiiä muuta kun et on isoja ja karvasia.

http://www.matkaendurot.net/phpBB3/view ... it=hevonen

Tuolta.

Happi

Ja tuosta iisää neuvoja viewtopic.php?f=2&t=654

Kiitos kävin lueskelemassa johtopäätöksenä hevonen on arka elukka

Lisäksi se on aika pelottava kun se kärryt perässä ja etujalat ilmassa tulee kohti. Siinä tulee piilopaikoista uupelo.

Jaa, mistäkö tiedän, hmm...

Tuolla aiemmissa ketjuissa oli paljon hyviä ohjeita, mutta toteampa tähän aiheeseen vielä sen, että kannattaa kattella sen ratsastajan reaktiota eikä heppaa. Ratsastajalla on usein hyvä tieto siitä, miten ratsu tulee käyttäytymään ja kokenut ratsastaja osaa ennakoida hepan käytöstä jo ennen kuin sitä tavan mopoilija edes näkee.

Lisäksi ratsastajaa kannattaa katsoa senkin takia, että teinityttö selässä on paljon riskaabelimpi ohjastaja kuin rutinoituneen näköinen ratsastaja. Jos ratsastajaa jännittää yhtään kohtaaminen, heppa kyllä aistii sen jolloin pakoreaktio on paljon todennäköisempi. Pahimmassa tapauksessa heppaa ei pelota ohitus, mutta ohjastajaa pelottaa, jolloin ohjastaja ruokkii käytöksellään ja hajullaan hepankin pelkäämään ja soppa on valmis. Mitä enemmän hyviä kohtaamisia kaksikolla on mopoista, sen helpompia on mopokohtaamiset kaikille osapuolille. Jos pörrää paljon ratsutallien läheisyydessä, niin kysyminenkään ei maksa mitään. Usein kokeneet ohjastajat ovat tyytyväisiä jos ohituksia pystyy treenaamaan yhteisin pelisäännöin. Näin ohjastaja voi keskittyä täysin hevosen kouluttamiseen, ilman että tarvitsee pelätä moottoripyöräilijän käyttäytyvän odottamattomasti.

Ja sitten vielä huomiona, että hevosen ohitus on useamman sadan metrin projekti. Kaveria kerran ohjeistin hevosten ohittamisesta ja olin äärimmäisen ylpeä, kun yhdessä ajaessa kaveri oli ottanut onkeensa. Hidasti reilusti ennen kohtaamista, väisti tien laitaan nyökkäsi ratsastajalle. Homma paloi kuitenkin pohjaan sillä sekunnilla kun kaverin takarengas oli ohittanut hevosen peräpeilin. Kottaraisen kaikki mökäputkin varustettu teho päästettiin valloilleen sillä sekunnilla kun heppa katosi kaverin näköpiiristä. Tässä tapauksessa ratsukko oli selkeästi tottunut kaikenlaisiin kohtaamisiin, mutta kehon kielestä näki, että ratsastaja sai kyllä käyttää kaiken osaamisensa hepan rauhoittamiseen. Minä sitten perässä naama punaisena kypärän takana puksuttelin ratsukosta ohi.

Eli maltetaan sen kaasukäden kanssa hyvän matkaa, ennen kuin nostetaan takaisin matkanopeuteen ja silloinkin mieluusti niin, että ei täytetä koko lähitienoota suloisella moottorinpörinällä.

Tase kirjoitti:Lisäksi se on aika pelottava kun se kärryt perässä ja etujalat ilmassa tulee kohti. Siinä tulee piilopaikoista uupelo.

Jaa, mistäkö tiedän, hmm...

Tämän muistan ja tais tulla vielä kaks kertaakin