KTM 250-500 EXC-F nelarienskat 2012 ja uudemmat

[VAK]

hyvässä voiteessa nuo hekelin laakerit näyttäisi olevan. Melkoisen tuntimäärän oot päästellyt samoilla laakereilla. Kelkan telaston laakerit aikoinaan aina voideltiin keväällä ruiskun kanssa. Pölysuojan alta vesi vaan pruitsahti, kun painoi ruoskulla vaseliinin tilalle.

-ville

[Koheltaja]

Kyse ei ole nuukuudesta vaan yhden työvaiheen siirtämistä kymmenillä tunneilla tai tuhansilla kilsoilla eteenpäin, senkin ajan voi viettää kurapolulla tai makkaratulilla

[Hekeli]

En toki tiedä oliko ensimmäisen 45 tunnin aikana joku muu niitä hoidellut, mutta kovasti epäilen..

[needforspeed]

Kyse ei ole nuukuudesta vaan yhden työvaiheen siirtämistä kymmenillä tunneilla tai tuhansilla kilsoilla eteenpäin, senkin ajan voi viettää kurapolulla tai makkaratulilla

Kyllä näin on
Samoin tästä lisärasvauksesta ja nysväyksestä on sekin hyöty, että tulee tallissa pyöriteltyä ja tarkastettua kriittiset paikat ennen ajoreissuja. Mikään ei ole niin turhauttavaa, kun esim. Pohjoisen reissulla keskellä ei mitään huomaat että pyöränlaakerit loppu ja kotiin pitkä matka. Vaikka varalaakerit kulkeekin nykyään mukana, säästän mieluusti tuon vaihtohomman esim. isompaan talvihuoltoon..

[Hekeli]

No jaa itselle tuokin "työvaihe" oli 10min vienti ja tuonti. Ymmärrän toki hyötypointit, mutta käytännössä vihaan kaikkea turhaa ropaamista johon tallittomana, tällä tietämyksellä ja pyörän käytöllä luen esim täysin toimivien suljettujen laakereiden avaamisen. Toinen voisi olla vaikka joku vimmattu ketjujen pesu joka ajon jälkeen dieselhöyryjä hengittäen. Kyllä mä haen kaupasta uudet sitten kun ne kuolee tai ruostuu poikki, eikä se pyörän tekniseen elinikään vaikuta.

[PK_p]

hyvässä voiteessa nuo hekelin laakerit näyttäisi olevan. Melkoisen tuntimäärän oot päästellyt samoilla laakereilla. Kelkan telaston laakerit aikoinaan aina voideltiin keväällä ruiskun kanssa. Pölysuojan alta vesi vaan pruitsahti, kun painoi ruoskulla vaseliinin tilalle.

-ville

Oletteko oikeesti saaneet ajamalla loppumaan pyöränlaakerit..? Miten olette todenneet, selkeänä välyksenä?

Ihmettelen kun omassa kaveripiirissä en tiedä kellään vaihdetun tai rasvatun kotareihin pyöränlaakereita ja tuntimäärät parin kolmen sadan välissä useimmilla. Kamppeet on hankittu ensisijaisesti ajamista varten ja hinkaaminen on jäänyt vähemmälle eli käytännössä renkaiden, suodattimen ja öljyn vaihtoa. Aina on määränpäähän päästy ajamalla, eli luotettavia pelejähän nuo on olleet. Vaihtelevassa maastoajossa tuntuu koneetkin kestävän moitteitta sen muutaman sata tuntia ilman remonttia, minkä jälkeen viisainta päivittää uutta tekniikkaa muutenkin. Veikkaanpa että motorenkailla saa keskimäärin koneen nopeemmin valmiiksi; vuoron perään kierrokset tappin ja sitten tasakaasulla putki punasena.

[Marko P]

hyvässä voiteessa nuo hekelin laakerit näyttäisi olevan. Melkoisen tuntimäärän oot päästellyt samoilla laakereilla. Kelkan telaston laakerit aikoinaan aina voideltiin keväällä ruiskun kanssa. Pölysuojan alta vesi vaan pruitsahti, kun painoi ruoskulla vaseliinin tilalle.

-ville

Oletteko oikeesti saaneet ajamalla loppumaan pyöränlaakerit..? Miten olette todenneet, selkeänä välyksenä?

Ihmettelen kun omassa kaveripiirissä en tiedä kellään vaihdetun tai rasvatun kotareihin pyöränlaakereita ja tuntimäärät parin kolmen sadan välissä useimmilla. Kamppeet on hankittu ensisijaisesti ajamista varten ja hinkaaminen on jäänyt vähemmälle eli käytännössä renkaiden, suodattimen ja öljyn vaihtoa. Aina on määränpäähän päästy ajamalla, eli luotettavia pelejähän nuo on olleet. Vaihtelevassa maastoajossa tuntuu koneetkin kestävän moitteitta sen muutaman sata tuntia ilman remonttia, minkä jälkeen viisainta päivittää uutta tekniikkaa muutenkin. Veikkaanpa että motorenkailla saa keskimäärin koneen nopeemmin valmiiksi; vuoron perään kierrokset tappin ja sitten tasakaasulla putki punasena.

Juu, kyllä ne tuppaa kulumaan veden ja ruostumisen takia. Selkeän välyksen kyllä huomaa kun ottaa renkaasta kiinni ja nytkyttelee. Laakerit sinäänsä kestää varmaan isojakin tunteja jos ne ei ikiinä kastu. Vesiesteet sekä kuluneet stefat / holkit ne rikkoo.

[Koheltaja]

Veikkaanpa että motorenkailla saa keskimäärin koneen nopeemmin valmiiksi; vuoron perään kierrokset tappin ja sitten tasakaasulla putki punasena.

Radalla supermotossa kone on todellakin kovilla jos siellä ajetaan oikeasti kovaa, katukäytössä motojen kanssa kone ei mene juuri miksikään jos ei jatkuvasti pommiteta. Ei se putki ole kadulla punaisena jos seokset on kohdallaan

Mitä enemmän ajaa märässä/mudassa/ojissa, sitä nopeammin saa laakerit huonoon kuntoon. Varsinkin kura/muta/suo upotukset on laakereita kuluttavia paikkoja, jos ajelee kuivissa olosuhteissa niin laakerit kestää huomattavasti pitempään, samoin jarrupalat. Mönkkäreiden kanssa huomattiin että jarrupalat sai kahdessa viikossa raudoille asti kun ajettiin paljon upotuksia, vastaavasti kuivassa käytössä ei saanut vuoden aikana paloja kulutettua, sama tilanne oli laakereiden ja linkustojen kanssa. Käyttö määrittelee sen miten nopeasti lelut kuluu.

[VAK]

hyvässä voiteessa nuo hekelin laakerit näyttäisi olevan. Melkoisen tuntimäärän oot päästellyt samoilla laakereilla. Kelkan telaston laakerit aikoinaan aina voideltiin keväällä ruiskun kanssa. Pölysuojan alta vesi vaan pruitsahti, kun painoi ruoskulla vaseliinin tilalle.

-ville

Oletteko oikeesti saaneet ajamalla loppumaan pyöränlaakerit..? Miten olette todenneet, selkeänä välyksenä?

Ihmettelen kun omassa kaveripiirissä en tiedä kellään vaihdetun tai rasvatun kotareihin pyöränlaakereita ja tuntimäärät parin kolmen sadan välissä useimmilla. Kamppeet on hankittu ensisijaisesti ajamista varten ja hinkaaminen on jäänyt vähemmälle eli käytännössä renkaiden, suodattimen ja öljyn vaihtoa. Aina on määränpäähän päästy ajamalla, eli luotettavia pelejähän nuo on olleet. Vaihtelevassa maastoajossa tuntuu koneetkin kestävän moitteitta sen muutaman sata tuntia ilman remonttia, minkä jälkeen viisainta päivittää uutta tekniikkaa muutenkin. Veikkaanpa että motorenkailla saa keskimäärin koneen nopeemmin valmiiksi; vuoron perään kierrokset tappin ja sitten tasakaasulla putki punasena.

pyörä pukille ja takapyörästä kiinni molemmin käsin(vastakkaisilta puolilta) ja vänttöä, niin kyllä siinä klapin huomaa, kun laakeri on vaihtokunnossa. Olen sellaisenkin navan nähnyt missä laakerin kuulat on menneet sekaisin ja rikkoneet nava.

Painepesurilla kyllä pesen pyörää, mutta tietysti suoraan stefaan suhuttamista koitan välttää.

Toinen kuluva laakeri on iskarin alapään laakeri. Sen vaihtokunnon huomaa, kun ottaa takapyörästä kiinni ja nostaa(klappia). Sitten, kun alkaa nirskumaan ja kuuluu sellainen nitisevä ääni pyörän päällee istuessa, niin se iskarin yläpään laakeri on vaihtokunnossa. Tuonne ei pesurilla oikein edes pääse ruiskimaan, mutta kyllä senkin joutuu joskus vaihtamaan.

-ville

[suok]

Onko jollain hyvää arvausta miksi uudempien 450...500 EXC ja vuoden 2008 530 EXCR ajettavuudessa on huima ero?

Käyn välillä viiskolmekympillä spoorissa ja mopo on siellä aivan kauhea vietävä. Spoori on tuttu, se ei ole selitys, olen ajanut sitä monta vuotta, pääasiassa 300 TE:llä (ja 125, 200 ja 350:llä) joten jokainen kivi ja mutka on tuttu.

Pari viikkoa sitten koeajoin uudet Kotarit Tillolassa, peräkkäin uuden 500 EXC:n ja 300 EXC:n. Yllätyin siitä kuinka helppo viissatku oli. Erilainen ajettava kuin kakstahti mutta kuitenkin helppo. Eilen ajoin kaverin -12 mallin 450 EXC:n ja yllätyin taas, taittuu mutkiin kuin 300 ja istuu muutenkin käteen hyvin. Kesällä juttelin yhden kaverin kanssa joka ajoi viime kesänä 300:lla ja talven 500:lla ja sanoi että krossiradalla 500 on jopa helpompi. No, kaveri on A-kuski, kaikki on helppoa mutta nyt puhutaan pyörien erosta.

Sekä TE:ssä että EXCR:ssä on aikalailla samat iskarien säädöt, naksu tai pari standardista sporttiin päin. Suurin ero on Kotarin safaritankki, 13...14 litraa mutta on Husabergissäkin 11 litrainen. Rengaspaineissa on ero, 1 bar vs. 1.5 bar kun EXCR on etupäässä soratieajossa. Kotarissa on peilit tangon alapuolella, eivät haittaa ajoa. 530 rengastuksena on Innovat, ihan ok kuntoiset, sieltäkään ei isoa eroa tule noihin koeajamiini 450...500 Kotareihin. Uusissa pyörissä akseliväli on sama kuin tuossa vanhassa, painoeroa perusmuodossa vanhan tappioksi 2.5 kg.

Miksi siis 530 ei taitu mutkiin eikä kulje mutkassa urassa?

[Jani M]

Selitys on yksinkertainen: pyörät kehittyy . Ei niitä uusia vuosimalleja muuten tulisi. Minulla on ollut 250 EXC Racing -04, 250 EXC-F -12 ja nyt on 250 EXC-F -15 ja kyllä noissa on aina ollut huima ero entiseen ja aina parempaan suuntaan. Kun lueskelee, mitä kaikkia yksityiskohtia pyörissä on aina joka vuosimalliin muutettu edelliseen nähden, niin saa vinkkiä mistä se ero vähitellen tarkalleen ottaen tulee.

[hannuk]

Oliko noissa tankojen paikat samat, entä keulaputkien korkeus, miten takajousen jäykkyys suhteessa kuskin painoon? Tullut todettua vasta ihan viime aikoina että noi (ja muut) säädöt vaikuttaa ihan hiton paljon. Toki tekniikka kehittyy, mutta paljon nuo säädötkin vaikuttaa.

[Koheltaja]

Samoilla linjoilla Hannun kanssa, pyörän setupit kannattaa käydä läpi ja uudestaan spooriin. 400EXC:n kokemuksella tuli huomattua että nämä on erittäin herkkiä pyöriä pienillekkin muutoksille ja kun useammassa paikassa on setupit persiillään niin asiat kertaantuu huonona ajettavuutena. Iskareiden huolto/säädöt/shimmaukset, oikean jäykkyset jouset, sagit kohdalleen, keulan korkeus, ohjaustangon paikka, oikeat enskarenkaat alle jotka ei ole Innovat jne. Renkaat on merkittävässä roolissa ajettavuuden osalta ja huonoilla renkailla saa helposti tuhottua pyörän ajettavuuden jollain osa-alueella, voi toimia soratiellä mutta ei maastossa, tai toisinpäin.

Näistä huolimatta uudempi malli on samalla tavalla kuljettajalle säädettynä parempi ajaa, mutta kyllä siitä 08-11:stä hyvän saa kun hieroo säädöt kohdlleen. Om 400 oli varsin kelvollinen ajettava kun löyso säädöt kohdalleen, mutta 350 oli vielä parempi vaikka pyörä ei ollut mulle sopivissa säädöissä. Kehitys kulkee eteenpäin, mutta ei se edellisestä mallista surkeaa tee jos setupit on laiitettu kohdalleen.

[Jani_rr]

Suok.

Mä on niin isoa eroa huomannut 2009 400exc, ja 2015 450exc *sixdays* välillä. Tosin onhan siinä eroa, ja sen huomaa. Mutta voisin kuitenkin iloisin mielin myös vanhella 400:lla kurvailla vieläkin.

Jani

[Jani M]

Tosiaan pyörän kulkuasento, eli miten nokalleen se on säädetty, vaikuttaa erittäin runsaasti kääntymisherkkyyteen. Jotenkin oletin vastatessani, että tässä ei olisi ollut eroa oman ja kokeiltujen pyörien välilllä.

Koeajoin kanssa eilen Virkin enskatapahtumassa Kurussa 500 EXC:n ja yllätyin miten helppo vietävä se on tällaiselle alle 70 kiloisellekin. Olen aikaisemmin ajanut vain kerran nelipuolikkaalla ja nelisatasella, joten kokemusta isommista kisaenskoista ei juuri ole. Viisisatasella pystyin vetämään patikkoa harjalta harjalle samaan tyyliin kuin omalla pikkunelarillani. Mutkiin sen saa kääntymään yllättävän hyvin. Koneen voimaa on myös erittäin helppo hallita. Kaksipuolikas kaksitahtinen oli oikeastaan paljon repivämpi vastaavalla kaasunkäytöllä. Minun ennäkkokäsitykseni on ollut että nämä isot nelarit ovat käsiteltävyydeltä jotain pikkunelarin ja 690:n puolestavälistä, mutta kyllä ne ovat erittäin kaukana 690:stä. On se kumminkin sen verran raskas, etten saisi pyörällä mitenkään vauhtia samaksi kuin pienemmällä kisaenskalla. Koeajolenkki on aika laveaa CC-tyyppistä reittiä, mutta se oli koeajohetkellä melko reikäinen ja urainen.