Alkaa kone olla kasassa, joskaan ei pidä vielä hurrata. Kytkimen kasauksen jätin viimeiseksi; näkee ainakin että jakoketjun ohjuri tulee oikein ja pitää vielä kytkinlevyt uittaa öljyssä ennen asennusta.
JE:n männänrenkaista piti ottaa hitunen pois, ylemmästä noin 0.15mm ja alemmasta paksummasta 0.25mm. Pieni timanttiviila oli näppärä tähän. Samalla tietysti venttiilinvälysten tarkastus, joka on nyt paljon helpompi tehdä. Pakopuolella oli 0.1mm liikaa välystä.
Kuvissa näkyy metallinen alatiiviste ja myös tuo vetoakselin stefan metallisuojus, joka estää stefan pullahtamisen ulos.
Seuraava operaatio olisi tutkia tuon TM40:n asennus tuohon imukaulaan, eli onnistuuko tuolla vai pitääkö tilata uusi.
En alkanut enää taiteilla takaisin, kun se sopii tuollakin olemaan ja on 100 kertaa järkevämpi.
Pari minuuttia kun asiaa tutki yleismittarilla, huomasin että startille ei tule virtaa. Olin sitten kiireessä nakannut ne kolme bakeliittirengasta väärään järjestykseen, eli liittimen molemmin puolin. Oli jaksanut siis muutaman kerran pyörähtää ja sitten kaputt. Palikat oikeaan järjestykseen ja niinhän se paukahti tulille 
mutta muuten tuntuu olevan säädöissään. Ei tarvitse huudattaa, vaan vääntää nätisti koko kierrosalueen läpi. Ei röpellä, ei paukuta putkeen. Dynolappua kun katselin niin vääntö pysyy lähes samana 3000-6500 alueella.
