Tosta kaksipäällä matkustamisesta. Laukut ja vaimo 177 cm menee mukavasti. Matkustaja istuu taka-akselin etupuolella joka kyllä tuntuu positiivisesti ajogeometriassa eli keula ei loivene kuin hieman ja pitkä säätövara takajousen esikiristyksessä auttaa loput. Elikkä meille kaksipäällä säätö on esikiristys tapissa, ja vajaa kymmenkunta naksua ulosjoustoa kiinni + 3-5 naksua kompressiota kireämmälle. Ja kun säädöt pääsee tekemään helposti niin niitä tulee myös tehtyä. Keulalle ei tartte tehdä mitään, ehkä kompressiota vois kiristää niin vähän jämäköitys.Corni kirjoitti:Tuosta KTM 990 Adventuresta olisin kysynyt. Tilanne on tosiaan seuraava, että kahden pyörän vaiheilla keinun. Honda 1000 varadero ja KTM 990 adventure (ilman s:ää). KTM:ää tunnutaan kehuvan vilpittömästi joka paikassa, enemmän hiekkateillä paremmaksi... Kuinkas asfaltti ajot, onko tämä KTM hyvä asfaltilla, kun puhutaan kaksi päällä ajosta laukkujen kanssa, entäs yksin ajettaessa? Entäs se luotettavuus. Onko luotettavia kilometrejä kotarilla?.....
Jos jaksettaisiin pysyä aiheessa ja saataisiin vilpittömiä vastauksia, niin olisin enemmän, kuin kiitollinen!
-W
Ja ilman S mopo on normikorkeuksinen. Hiekkatieajossa vehje jaksaa yllättää kokoajan positiivisesti. >siis kun noin omat taidot on mitä on ja tuo mukavuusraja vehkeellä on melkoinen tulee välillä säikähdettyä kuinka lujaa menee kun mittaria vilkuilee. Eli siinä mielessä se on ¨huono¨että lepikko kutsuu paljon kovemmassa vauhdissa mitä TAlla ikinä kehtas hiekalla mennä. Asvaltilla en voisi kuvitella turvallisempaa vehjettä koska ajoasento on pysty, tehty täyskokoiselle kuljettajalle, pää keikkuu pakettiautokorkeuksissa joten näkee ja peilitkin on melkoisen hyvät. Kallistusvaraa on ja mun kanttauksilla ei ole pitoa vielä tarttenut kirota normipirelleillä. Tästä käy kyllä kiittäminen hyvää alustaa. Jos nyt jotain toivos niin jarrut vois olla vähän tehokkaammat, pitää kokeilla sintteripaloja seuraavaksi jos niistä olis apuja.
Sellainen asvalttiajon mukavuustekijä kuin tapeilta ajon helppous on johtanu siihen että maanteilläkin tulee ajeltua seisaaltaan aika paljon. Näkee vielä paremmin ja meno on vakaata toisin kuin luulis vauhdissakin,, rekankaan vastaan tullessa ei tartte istahtaa. Vastaantulijoitten ilmeet on toki vaihtelevia kun pää keikkuu lähes kuorma-auton kuskien tasolla.
KTM ei ole luotettavuudeltaan mikään Honda mutta surkeudet tiedetään melkolailla hyvin ja kun vähän varautuu etukäteen niin miksei ne kilometrit luotettavia ole.
Anteeksi pitkä sepustus mutta näin ekakertalaisen havaintoja isosta kotkasta, Transalpin jälkeen voi sanoa että jokainen reissu on pikkaisen koe-ajon kaltainen positiivisessa mielessä.
. Vähemmän sähkö määrä ja puuttuvat ABS jarrut kallisti vaa-an . Kävin koeajamassa 990 ja kieltämättä koneen kantikkuus tuntu oudolta mutta kaikki muu sitten oli kohdallaan. No kantikkuuden tunne kyllä hävis kerrasta kun kävin parisen viikkoa sitten ajamassa tuttavan uutta superdukea. Heipparallaa mikä onoff veto mutta voi sitä vedon määrää mitä oli tarjolla. Oma mopo tuntu mokoman jälkeen pehmeältä matkasohvalta kun vaihto takaisin. No sitähän se ei kuitenkaan oikeasti ole. 
