KTM Freeride

[ceevu]

37nm vääntöä,sitähän ei kerrota mistä mitattuna.

[skuikka]

Se on moottorilta. Alennusvaihteen välityksen kun edes löytäisi. Mutta eiköhän se aikanaan tule. Se vanhan FR:n 300Nm takasella ei riittänyt keulimaan ilman että kuski ponnisti. Luulen että joku 500Nm takasella olisi vallan ok tuollaiseen.

[Jani M]

37 Nm on pakko olla moottorilta, kun on noin pieni luku vrt Stakin vajaa 1000 Nm takarenkaalta. 95 km/h huippunopeus viittaisi, että välitykset on melko lyhyet. Se toisi hyvin kerrointa tuolle 37 Nm:lle. Vertailuksi, mikä muuten on Starkin huippunopeus?

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[skuikka]

140 on jäänyt pyörän muistiin.
Matala käyttöjännite voi myös rajoittaa Kotarin huippuja. Vääntökäyrän dippaaminen vakiotehon alueelle riippuu osin jännitteestä.
Edit: Ei se ainakaan suoraan korreloi. Jos laskin oikein niin Kotari alkaa puutua 5000rpm.kohdalla ja Stark 7000rpm.

[Jani M]

Gearing commanderissa oli näköjään Starkkikin. Sen ensiövälitys on 3,238 ja toisiovälitys 14/48. Moottorin huippukierrokset on 14200 rpm, jolla maksimeiksi tulee 168 km/h 18" takarenkaalla. Tästä päästään, että siinä on 84,5 Nm moottorilla, kun takapyörällä on 938 Nm.

[Jani M]

...
Kurkistus vaihteistoon, ei mitään ihmeellistä. Ilmoitettu välityssuhde on 1:2,4 Oikeanpuoleisin ratas on roottorin akselissa kiinni. Reikä vasemmalla on swingin akselille. Ketjuvälitys on 11:48, eli siis ilmoitetusta 42Nm väännöstä muodostuu taka-akselille 440Nm.
...

Tämmöisiä olit skuikka kirjoitellut muutama sivu takaisinpäin alkuperäisestä sähkö-Freeridesta (ilmeisesti tehokkaammasta crossiversiosta), niin jos tässä nykyisessäkin olisi tuo sama 10,5 kokonaisvälitys, niin se tekisi 388 Nm takapyörällä tässä uudessa.

[skuikka]

Nyt herääkin kysymys että mistähän minä tuon 300Nm olen repäissyt?
Stark taitaa ilmoittaakkin 80Nm moottorin väännöksi joten tuo täsmää.

[ceevu]

Siis uudessa on vähemmän vääntöä moottorilta, toisiovälityksellä sitten voi käyttäjä paikata puutetta vauhdin kustannuksella. Jos ei ole jo valmiiksi tiheä. Tuo varmaan kertoo hehtaariluokan mitä voi odottaa.

[Jani M]

Niin näyttäisi. Edellisen ja nykyisen suoritusarvot rinnakkain:

2018 ----- 2025
9 kW ---- 11 kW ---- jatkuva teho
18 kW --- 19,2 kW-- huipputeho
42 Nm --- 37 Nm --- vääntö moottorilta
440 Nm -- ??? -------- vääntö takapyörältä
10,5 ------ ??? -------- kokonaisvälitys
7200 rpm -??? -------- moottorin maksimikierrokset huippunopeudella
3,9 kWh - 5,5 kWh - akun kapasiteetti
260 V ---- 50 V ------ jännite
90 km/h - 95 km/h - huippunopeus

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/huol ... 597b13e95b

Huippunopeus on siis samaa luokkaa, joten kokonaisvälityskin on myös samaa luokkaa, mutta vain jos moottorin maksimikierrokset on samat. Kuitenkin ne on hyvin eri jännitteellä, joten osaisiko joku paremmin sähkömoottoreista perilläoleva valaista, mitä tuo jännite-ero vanhan ja uuden välillä tekee moottorin ominaisuuksille erityisesti kierrosluvun suhteen? Virtaa tarvitaan ainakin enemmän samaan tehoon.

[Jani M]

Toisaalta teho on vääntömomentti kertaa kierrosluku ja kun sekä uuden että vanhan Freeriden teho ja vääntö ovat samalla hehtaarilla, niin pakko kai se on kierrosluvunkin olla, oli voltit mitä vaan.

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[skuikka]

En ole kauhean perehtynyt tähän mutta googlaa back EMF. Pyörivä roottori ymmärtääkseni indusoi itseensä vastakkaissuuntaisen jännitteen moottorin ohjausjännitteeseen nähden ja siten pienentää potentiaalieroa ja tätä kautta virtaa. Vähän niinkuin ahdistava pakoputki. Kuvassa on Yasa P400:n teho- ja vääntökäppyrät eri jännitteillä. Viriteltiin tuollainen yhteen protoon joskus, siitä muistelin tuota jännitehommaa.
Edit: ei liity kuva, linkistä löytyy spec sheetti ja sieltä käppyrät.
https://yasa.com/yasa-p400-r/

[jahonen]

Jos jännite on pienentynyt 260 voltista 50 volttiin mutta teho on pysynyt samana, tarkoittaa että virran täytyy kasvaa vastaavasti jos teho pysyy samana. Sähkökoneissa yleisesti ottaen pätee se, että mitä enemmän halutaan momenttia niin sitä painavammaksi se tulee, eli materiaalia tarvitaan enemmän. Sikäli tuo kuulostaa vähän hassulta muutokselta.

Yleisesti sähkömoottoreita halutaan ohjata alueella jossa voidaan säätää moottorin virtaa, joka säätää suoraan momentin, eli moottorin tuottama vääntömomentti on kierrosnopeudesta riippumaton vakio. Jos moottorin tuottama back EMF tai suomeksi vastasähkömotorinen voima kasvaa isommaksi kuin mitä ohjaimella on syöttöjännitettä käytettävissään (akkujännite), päädytään ns. kentänheikennysalueelle "field weakening". Kentänheikennysalueella vääntömomentti laskee kääntäen kun kierrosnopeus nousee, eli ollaan ns. vakiotehoalueella. Tämä piste tulee vastaan sitä aikaisemmin mitä pienemmällä jännitteellä ohjain toimii. Se missä tuo tapahtuu on sitten riippuvainen moottorista ja syöttöjänniteestä.

Back EMF, "vastasähkömotorinen voima", eli se jännite minkä moottori tuottaa tietyllä kierrosluvulla pyöriessään, on naimisissa sen kanssa paljonko moottorista saadaan vääntömomenttia tietyllä virralla. Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta jos jaksaa tehdä yksikköanalyysin niin huomaa että Nm/A on sama yksikkö kuin V/(rad/s)=Vs/rad. Noita ei voi siis mielivaltaisesti kumpaakin valita erikseen vaan toinen määrää aina toisen.

t. Janne

[Jani M]

Sähköprätkissä kun ei yleisesti ottaen ole vaihdelaatikoita, niin taidetaan aina päätyä melko pitkästikin kentänheikennysalueelle isommilla nopeuksilla.

Pierer Mobilityn vuosikatsauksissa on jo muutaman vuoden puhuttu, että pitkän tähtäimen strategia alle 250 cc on 48 voltin sähköprätkät ja sitä isommissa synteettiset polttoaineet. Syy tuolle matalalle jännitteelle on todennäköisesti, että huoltoverkoston järjestäminen on helpompaa, kun ei tarvitse olla tekemisissä korkeajännitejärjestelmien kanssa.

Samoin on voitu ajatella turvallisuutta, että kuski tai sivulliset ei saa pyörästä ison jännitteen sähköiskua mahdollisessa kolaritilanteessa.

Lähetetty minun SM-G525F laitteesta Tapatalkilla

[XL250R]

Toisaalta teho on vääntömomentti kertaa kierrosluku ja kun sekä uuden että vanhan Freeriden teho ja vääntö ovat samalla hehtaarilla, niin pakko kai se on kierrosluvunkin olla, oli voltit mitä vaan.

Tuota aikoinaan opetettiin fysiikantunnilla, mutta opettaja ei osannut vastata mitään kun ihmettelin lehdissä julkaistujen ( kauan sitten ) dynossa mitattujen teho- ja vääntökäyrien olevan samassa moottorissa keskenään niin erilaisia, että yksinkertainen kertolasku ei mitenkään järkevästi korreloi niiden kanssa.

Miten tuo oikeasti menee, osaako joku kertoa?

[jahonen]

Kyllä se kertolaskulla menee, kunhan vaan käyttää oikeita yksiköitä laskussa. Eli pyörimisliikkeen tehon kaavan P=ωM kerrotaan keskenään kulmanopeus ω radiaaneina sekunnissa (rad/s = (RPM/60) * 2*pi) ja vääntömomentti M newtonmetreinä. Tällöin saadaan teho watteina. Tai sitten vastaavasti jakaa tehon watteina kulmanopeudella radiaaneina sekunnissa ja saa tulokseksi newtonmetrejä.

Tuosta voi sitten kehitellä version missä upottaa siihen kaavaan sopivat kertoimet jos haluaa käyttää muita yksiköitä.

Jos sinulla on joku esimerkki missä tuntuu ettei tuo päde niin laita toki näkyviin niin ihmetellään yhdessä. Vaikea kyllä kuvitella että tuohon mitään sen kummempaa liittyisi, kun dynossakin tyypillisesti mitataan vain vääntömomenttia ja pyörimisnopeutta ja teho lasketaan sen perusteella tuon määritelmän mukaan. Tai voisi kai mitata tehoa ja laskea momentin mutta silti niillä on sama keskinäinen pyhä kolmiyhteys.

t. Janne