El Maco kirjoitti:Moro. Hankin juuri tälläisen 650:n perseenpäristimen vm. 89 ja kohtasin heti ongelman. Osaisiko joku kertoa mistä hakea vikaa kun pyörässä tyhjenee akku ja virta yleensäkin loppuu kesken mikäli ajat valot yms. sähkölaitteet päällä. pimeällä pyörällä ajettaessa akusta ei virta katoa ja starttaa ajon jälkeen normaalisti seuraavana päivänä. Jos ajaa jonkun aikaa sähkölaitteet päällä ja panee vilkun tai pitkät päälle niin kiekkamittari nykii rajusti vilkun/ valon tahtiin ja lopulta virtaa on niin vähän että valot katoaa mopon kuitenkaan sammumatta. eli onko kyseessä akku, laturi, jännitteensäädin vai mikä? miten vikaa vois yleismittärilla alkaa selvittään? Kiitos
Jännitteensäätimen puolesta kahvikupin vedonlyönti. ja/tai jännitteensäätimen liittimet, joissa kulkee suuri virta, ja jotka herkästi kuumenevat piloille.
Yleismittarilla vaan mittaamaan paljonko jännite on kun moottori käy ja pitäisi ladata. Monihan on näihin afrikkalaisiin laittanut volttimittaruin juuri siksi koska tämä on yksi pyörän heikko kohta.
Follow your front wheel, keep the rubber stuff down and the shiny parts up.
El Maco kirjoitti:Moro. Hankin juuri tälläisen 650:n perseenpäristimen vm. 89 ja kohtasin heti ongelman. Osaisiko joku kertoa mistä hakea vikaa kun pyörässä tyhjenee akku ja virta yleensäkin loppuu kesken mikäli ajat valot yms. sähkölaitteet päällä. pimeällä pyörällä ajettaessa akusta ei virta katoa ja starttaa ajon jälkeen normaalisti seuraavana päivänä. Jos ajaa jonkun aikaa sähkölaitteet päällä ja panee vilkun tai pitkät päälle niin kiekkamittari nykii rajusti vilkun/ valon tahtiin ja lopulta virtaa on niin vähän että valot katoaa mopon kuitenkaan sammumatta. eli onko kyseessä akku, laturi, jännitteensäädin vai mikä? miten vikaa vois yleismittärilla alkaa selvittään? Kiitos
Jännitteensäätimen puolesta kahvikupin vedonlyönti. ja/tai jännitteensäätimen liittimet, joissa kulkee suuri virta, ja jotka herkästi kuumenevat piloille.
Yleismittarilla vaan mittaamaan paljonko jännite on kun moottori käy ja pitäisi ladata. Monihan on näihin afrikkalaisiin laittanut volttimittaruin juuri siksi koska tämä on yksi pyörän heikko kohta.
Akku on toinen varteenotettava syyllinen. Yleismittarilla tuon mittailee selville. Jos moottoria käyttäessä (>3000kierrosta) jännite ei nouse 14volttiin niin tuo jännttteen säädin on todennäköinen syyllinen. Jos tuo 14volttia tulee kierroksilla , mutta pyörän sammutuksen jälkeen akusta ei tule 12 volttia veikkaisin syylliseksi akkua.
Kärjet vaihdettu bensapumppuun. Alkoi talvella jo kiukuttelemaan. Eilen iltasella menin zoomailemaan josko pumpun saisi sisätiloihin irti moposta. Virtapiuha teki mutkan tankin alla jota en jaksanut alkaa nostelemaan paikoiltaan. Siirsin pumppua sen verran että sain sen purettua ja vaihdoin kärjet pumppu kiinni pyörässä.
Vanhat kärjet oli jo aika huonon näköiset Mopolla ajettu n 50000km.
Viuh kirjoitti:Mitähän AT tykkää eri lämpöarvon tulpista?
Joutu ottaan pykälää kylmemmät kun vakikauppiaalla ei muita ollut.
Eikö nuo kylmemmät teoriassa ole aika turvalliset? Karstottuu umpeen ja jäät taipalelle, jos pahasti käy, mutta ei riko konetta?
Samoin mäkin sen ajatttelin. Varmaan täytyy hakea oikeat kuitenkin.
Mulla on Stormin jännitteen säädin menossa neljättä vuotta, ei ongelmia sen kanssa. Kiinni ei ole mitään lisä jäähdytys levyä, puhtaana olen koittanu pitää. Ulkomaisilla foorumeilla on ollut joskus kovasti höpinää säätimestä joka toteutettu jotenkin nykyaikaisemmin ja ei ilmeisesti lämpenisi ollenkaan.
rainerb kirjoitti:Stormin säädin mullakin on, ilman jäähdytyksiä - tosin jotain voisi sinne viritellä, jos ehtisi ja jaksaisi.
Ainakin meikäläisen -96 vuosimalliin tuota näyttää varastossa olevan.
Kyselin muutes Stormilta niin niillä saldoheittoa... ei ollut minkään vuosimallin säädintä varastossa, no
tilasin sitten omalle sopivan.
Pitänee pitää vaan pari sähköjohtoa mukana ennen sitä jos meinaa temppuilla niin saa ohitettua sen säätimen väliaikaisesti.
It is good to have an end to journey toward;
but it is the journey that matters, in the end.
-Ernest Hemingway-
Käytin Wilberssin takapumpun THAlla huollossa, kun sen vaimennukset olivat niin onnettoman löysät ettei säätövara tahtonut riittää. Tottahan nyt pitää huippuiskari saada iskuun!
Yllätyksenä tulikin tieto, että tuo halvimman sarjan Wilberssi on emulsityyppinen iskari, eli siellä on typpi ja öljyt sekaisin emulsiona. Ja vaikeata on sellaisen toimintaa saada hyväksi laajalla alueella matkailusta vauhdikkaille metsäpoluille.
Ns. "hyvissä" iskareissa on öljyn ja kaasun välissä kumikalvo tai -pussi, tai jonkinlainen irtonainen mäntärakenne. Näin on ilmeisesti kaikissa lisäsäiliöllä vasrustetuissa iskareissa, kuten ATn alkuperäisessä, jossa on kumipussi.
Viimeaikaisten kommenttien perusteella sekä käyttäjiltä että iskarihuollosta, vaikuttaa siltä että ATn alkuperäisen iskarin huollattaminen uutta vastaavaksi, ja sen jälkeinen mahdollinen vaimennuksien viilailu itselle sopivaksi on hyvinkin kannattava toimenpide varsinkin rahallisesti! Etenkin, jos iskari on varustettu jonkinlaisella vaimennuksen säädöillä - sitä ei kaikissa vuosimalleissa ole.
Follow your front wheel, keep the rubber stuff down and the shiny parts up.
Jatketaan takaiskariasialla eli nyt kun keulaa värkätään pyörässä uuteen uskoon niin tuota takapäätä voisi myös vähän korottaa. Africa Queensi myy jollain lähes 300 euron hinnalla linkustoja joilla saa ihan vakiojousella perää ylöspäin. Koska takaiskarin jousi olisi kuitenkin tarkoitus uusia takaiskarin muun huollon yhteydessä niin onko kenelläkään kokemusta esimerkiksi siitä minkä pituisia jousia noihin vakioiskareihin on laitettu/mahtunut?
Niillä saisi myös kätevästi perää ylös ja luulisin että noihin voisi olla kysyntää enemmänkin jos noita tekisi muutamat kappaleet. Jonkun vaan pitäisi mallintaa tuo ja lisätä vähän mittaa (minulta saa yhden tarvittaessa malliksi) ja pyöräyttää sitten sopivasta materiaalista sorvilla.
janne.k kirjoitti:Tuohon iskariasiaan on tullut jonkunverran tutustuttua. Oma viritykseni sisältää nykyään jäykemmän ja lyhyemmän jousen(n. 11kg/mm), lisää paluuvaimennusta sekä hydraulisen esijännityksen säädön. Myös isku on hiukan pidempi kuin vakiossa, n. 5mm. Samalla perä nousee hiukan ja joustovara kasvaa.
Vakiojousi on RD04:ssa 10kg/mm ja rd07:ssa n. 7kg/mm. Kauppaavat african queensilla 04:seen 12kg ja 14kg jousia ja 07:n 9,5kg ja 10,5kg jousia. Mutta ei kannata jäykempää jousta laittaa ennen iskarin huoltoa, öljyjen vaihto muuttaa iskarin toimintaa. Jäykällä jousella ei voi korvata löysää vaimenninta.
Oon nyt varmaan vähän hölmö ja enhän miä mitään näistä jousituksesta ymmärrä joten sillä kyselen mutta miten lyhemmällä jousella nousee perä ylemmäksi?
Mistä rakensit tuon hydraulisen esijännityksen säädön tuohon iskariin?
Mopolla ajettu n 50000km.
