Pohjolan Kurapyöräilijät

Terve!

Nostetaampas juttua yammun supereista ,ettei noi kotarimiehet omi tota superia ihan kokonaan...

Nettihän on pullollaan englannin kielistä infoa ym,foorumia Supertenere:istä ,mutta ehkä joukossamme on kuskeja jotka vierastavat englantia,ja tiedon haku ym.on vaikeaa.
Artsi_L:n ehdotuksesta laitoin tänne nyt supertenere-threadin ,niin nähdään saadaanko juttua aikaiseksi.

Tuolla Wiki:ssähän on jo ihan mukavasti tietoa,samoin ympäri foorumia myös,toki tiedot ovat hieman hajallaan,mutta ne löytää kätevästi hakutoiminnon avulla,ja myös google löytää ne nopeasti.

Menee vähän ohi topic:in,mutta mitä mieltä olette,pitäisikö järjestää Supertenere-Rally ?

Ja jos pitäisi, missä ja koska tämä pitäisi järjestää?

Ehkäpä vielä jopa tänä syksynä?

Itse voisin osallistua järjestely talkoisiin,jos kiinnostusta asiaan herää.Voisin pistää tuonne reissu-osioon kyselyä...

Muuta en Supertenerestä tiedä, kuin sen, että vaikuttava peli se oli jo 20 vuotta sitten (tietenkin vieläkin). Olimme tuolloin mopopoikia ja kaverini valehteli päässeensä XTZ 750 Superteneren kyytiin, koska se oli NIIN MAHTAVA laite. Oli nähnyt Superteneren kuvan huoneessani Yamaha-1989 julisteessa... . Se oli Juhana tuon sun avataren värinen malli siinä julisteessa.

Anteeksi, tämä nyt oli ihan tällaista tyhjänpäiväistä, mutta totisinta totta .

Tape kirjoitti:Muuta en Supertenerestä tiedä, kuin sen, että vaikuttava peli se oli jo 20 vuotta sitten (tietenkin vieläkin). Olimme tuolloin mopopoikia ja kaverini valehteli päässeensä XTZ 750 Superteneren kyytiin, koska se oli NIIN MAHTAVA laite. Oli nähnyt Superteneren kuvan huoneessani Yamaha-1989 julisteessa... . Se oli Juhana tuon sun avataren värinen malli siinä julisteessa.

Anteeksi, tämä nyt oli ihan tällaista tyhjänpäiväistä, mutta totisinta totta .

Ei ollenkaan.

Saitpa tällä 'julisteessa' aasin sillalla korkattua tämän threadin .

Taitaa olla vain niin ,että nämä superit on jo unohdettu,eikä kellään ole oikein mitään uutta sanomista niistä enää

...Tai sit ne on niin hyviä,että niillä vain ajetaan sen enempää lörpöttelemättä...

Juhana kirjoitti:[Taitaa olla vain niin ,että nämä superit on jo unohdettu

Ei ikinä, en minä ainakaan. Eikä tuskin nekään, jotka saivat ennen näkemättömän isoa paakkua silmilleen- silloin joskus. Nykyään ovat paakut vieläkin isompia ja lennättäjät eri maasta, mutta kyllä Super Tenere oli tässä hommassa syvän uran uurtaja. Ainakin minä yritin osaltani pitää huolta siitä ja väsymätön 5-venttiilinen paralleltwini oli mukavasti juonessa mukana.. tykkäsi ulvoa läpät seläällään, tankillisen kerrallaan.
Jotain olen kirjoitellut tuonne projektisivuillekin aiheesta.

Onhan ST pyörämallina jo iällä. Ei kai siitä nyt enää päivittäistä uutisoitavaa tahdo saada irti. Mutta on silti hienoa, että niitä on kovassa kulutuksessa edelleen varmasti enemmän, kuin tallin perille unohtuneena.
Satoja tuhansia mittariinsa keränneitä resuisia reissujammuja tiedän olevan suomessa monta. On reilua, ettei kaikille moottoripyörille koidu kohtaloksi syntyä turhikseksi- koristeeksi pölyjenpyyhkijäneurootikon hyllyyn.
Sitten on näitä rakenneltuja supereita, liian vähän mutta kuitenkin. Oot Juhana tehnyt jääräpäisesti sitä, mitä monet muut eivät edes yritä. Valmiita osia moni kyllä tilaa netistä ja ruuvaa (tai ruuvauttaa) kiinni. Nuo sun sorvailusi ei ole sitä.
Nostan hattua.

Kiitos kehuista Timo,mutta itse olet kyllä uurtanut syvät jäljet tuonne yammu rakenteluun,ja niitä jälkiähän tässä on yritetty ajella,tosin välillä spoorista lipsuen Ja toinen innoittaja on ollut tuo Heikki L,
jonka rakentama superi on myös mahtava.

Itsekin yritän dokumentoida kaikki rakentamiset tänne foorumille,ties vaikka joku saisi niistä jotain vinkkiä,tai muuten innostuisi rakentamisesta.Tämmöinen foorumi on kyllä loistava infon

ammentamis paikka,Jukalle siitä kiitokset Moni asia jäisi tekemättä,jos ei näkisi mitä muut ovat askarrelleet!

Mutta vielä on paljon kyntämättä,Ei nää mopot 'valmistu' ikinä

Vastailempa nyt minäkin jotakin lätinöitä, kun kerran kyseessä on näinkin legendaarinen pyörä.

Muistan kuinka pikkupoikana tykkäsin aina katsoa Paris-Dakar-rallia kun sitä jostain urheiluruudusta tai jostain pätkän näki

Vuonna 1990 Isoveljeni hommasi piikiksi mustan Yammu DT:n ja se oli maailman hienoin pyörä silloin Silloin löysin jostain isoveljen kamojen seasta Super Teneren esitteen ja voi vitsi että se ST vasta upealta näyttikin, hiekkadyynien keskellä ilta-auringossa.

10-vuotta myöhemmin kehitys oli kulkenut eteenpäin mutta minäkin hommasin uuden Yammu DT:n. DT:n jälkeen hairahduin hetkeksi suzuki dr350:seen ja sen jälkeen kahteen Honda Dominatoriin. Minusta meinasi tulla Honda-mies

Viime keväänä silmiin osui kuitenkin ihan über-siisti saksanmaalta saapunut violetti ST. Erinäisten vaiheitten ja vekslausten jälkeen se sitten päätyi porukoitten talliin iskän AT:n kaveriksi. Ja se on ollut kyllä aivan mahtava pyörä!

Minulle ST on ennenkaikkea luotettava ja huoleton jokapaikan pyörä, jolla voi lähteä pyörimään kaupunkiin tai soratieseikkailulle silloin kun siltä tuntuu. Se on AT:n ohella mielestäni The Matkaenduro. Tietty KTM Adventure tai BMW GS:t uhkaa myös tämän tittelin viedä, mutta minä olen aina luottanut japsitekniikkaan. (Ja tärkeimpänä KTM ja BMW on liian kalliita) Lisäki minusta on mukavaa että valmistajan nimessä on vokaaleitakin

On ilahduttavaa, että vanhaan sotaratsuun saa vielä niinkin hyvin osia ja että aktiiviharrastajia löytyy. Juuri tänään mietin pitäisikö ST:tä hiukan piristää, muttta päädyin toistaiseksi pitämään sen vakiona, kun on vielä niin vähän ajettukin (Alle 30tuhatta)

ST on mainio yleispyörä jolla ajaessaan voi kuvitella olevansa matkalla kohti Dakaria, ja sekin pistää hymyilyttämään

Juhana kirjoitti: Mutta vielä on paljon kyntämättä,Ei nää mopot 'valmistu' ikinä

Tämä tuntuu olevan totta, ei sitä että olisi jatkuvasti rikki vaan rikon omakätisesti aina aika ajoin kun mieleen pälkähtää jotain "parannettavaa"
No toivottavasti nuo suurimmat virittelyt (ainakin rahallisesti) ovat ohitse, mutta koko ajan on jotain pientä mielessä.
Muistan kun rupesin suunnittelemaan ja myöhemmin asentelemaan 850tdm mottia tennariin, en tahtonut löytää mistää vastauksia kysymyksiin.
Sivu josta löytyin paljon vastaavia projekteja (xtz750.com) löysin juuri kun olin saanut homman valmiiksi tai siis hetkellisesti ennen kuin kesin taas uutta ropailtavaa (kone ollut irti sen jälkeen vielä 2 kertaa). Onko muuten tiedossa ajeleeko joku muu suomen maalla kasipätkä tennarilla? Artsilla ei liene vielä kaikki kuutiot käytössä ja Juhanalla on tuo mega-lohko 900.

En tiedä onko supertennari paras pyörä, mutta lienee kuitenkin tällä hetkellä se paras mulle!
Kohtuu edukas, suorituskykyinen ja omaa hyvät mahdollisuudet pienelle päivittelylle.
Olen todennut potevani ropamaniaa, kaikki pitää avata, muuttaa ja koota ennen kun olen tyytyväinen
Taitaa useilla muillakin tennarin omistajilla olla sama tauti ja viellä paljon pahempana

Olen todennut potevani ropamaniaa, kaikki pitää avata, muuttaa ja koota ennen kun olen tyytyväinen
Taitaa useilla muillakin tennarin omistajilla olla sama tauti ja viellä paljon pahempana

Sama tauti,tunnustan ja kyllä,se on parantumaton...eikä se rajoitu vain tennareihin

Merkit oli kyllä havaittavissa jo pienenä rattikelkan kanssa,ja myöhemmin polkupyörien ja mopojen kanssa.Mummon vanha putki-tv tosin ei koskaan toipunut pikku asentajan kustomoinnista.Eikä radio.Eikä äidin pesukone.Autoradan autotkin suli rataan,ennen kuin sulakkeet paloi...isona minusta sitten tuli sähkäri

Terveet eivät sitä vaan käsitä,miksi joku toimiva pitää palastella

Tarviipas muuten kysellä tuolla sekalaisessa tarinoinnissa mitä muut ovat 'korjanneet' joskus epäonnistuneesti ym...
Edit:pistetääs sittenin se tonne leikkikentälle...

Eräs asia on askarruttanut mieltäni. Nimittäin supertennarin rungossa on heikkoja kohtia, joissa monilla on ilmennyt halkeamia ja pahimillaan mennyt runko poikki. Timon kovasti modatussa supertennarissa ei ainakaan näy vahvistuksia tai korjauksia. Siis miten kyseinen runko on onnistunut säilymään? Tuntuu viellä siltä että Timo on antanut pyörälle noin 110% kovempaa kyytiä kun esim minä. Eikös sillä pyörällä ole kierretty päitsikin? Se jos mikä on minun mittapuuni mukaan kovaa kyytiä näin isolle pyörälle.

Saattaa toki olla että muut rytkäävät runkoa kovemmin, johtuen heikommasta ajotaidosta
Taidokkaammat kuskit kun liitää jouheesti niistä paikoista missä huonommat rytkää tosi pahasti.
Taitaa hyvä alustakin säästää runkoa melko lailla.

pandomar kirjoitti: Siis miten kyseinen runko on onnistunut säilymään?

Ei se säilynyt. Poikki meni todella monesta kohtaa. Yläputket kaasareiden kohdalta, moottorin takakiinnityksen kohdat, takahäkki monasti jne. Korjauset ja vahvistukset ei silti tarvi näkyä päälle juurikaan. Painoa en niiden takia lisännyt montaakaan sataa grammaa.
Niin ja päitsejä sillä tuli ajettua kaksikin

No arvasinhan minä Saiskohan siihen tenere tarinaan linkin tänne?

pandomar kirjoitti:No arvasinhan minä Saiskohan siihen tenere tarinaan linkin tänne?

Siis tämä Jatkumo-topic?

Oma tarinaketju Superille, nyt on pakko avautua vähän täälläkin..

Meikäläinenkin oli ajellut FJ:llä jo joitakin vuosia ja alkoivat lähiseudun pikku asvalttitiet (ja osa hiekkateistäkin) tulla liian tutuiksi. Ajokaverilla on 1100 GS ja se oli jo vuosia puhunut kaksipyttyisten enskojen ylivertaisuudesta.

Paluu takaisin sorateille alkoi olla hyvä idea.(ralli hommia ja off road\safari autojen kanssa hommailua menneisyydessä)Tuli hommattua kaksi vuotta sitten 89 Superi, kauppoja hierottiin sitä ennen ainakin vuosi.

Ensin koko pyörän pinnallinen läpikäynti ja iso huolto. Loppu syksy meni silleen opetellessa. Seuraavana talvena sitten syvällisempi kunnostus ja alle uudet Turancet ja menoksi. Eka kesä meni nälkää kasvattaessa (8000 km), kävin jopa kiertämässä Telemarkit Norjassa, tietenkin sorateitä pitkin niin paljon kuin mahdollista. (takaisin vielä mentävä monta kertaa.

Seuraavaksi talveksi hommasin vaihto vanteet ja Satapiikistä rallinastoilla nastoitetut Kingsit. Pääkaupunkiseudulla ei lumipohjaisia teitä ihan lähialuella ole, joten tuli myös ajettua niillä aika paljon asvaltilla, kun siirryttiin lumisille teille. Ei nyt niin mahdottomat assulla, mutta nastat ei oikein tykänneet.(liian suuret paineet renkaissa?)

Täksi kesäksi hankittiin sitten alle K60:set, voi pojat mikä muutos sorapidossa. Nyt rupes vasta lyyti kirjoittamaan... Pitoa oli riittävästi haasteellisille reiteille. Mökkitiet ja metsätiet tuli alku kesänä tutuiksi.

Vauhdin kasvettua alkoi alustassa ilmeta lievää vajavuutta, joten eteen laitettiin Wilpersin progressiiviset ja taakse Hagonin säädettävä. Että voi pyörä muuttua ajoltaan niin totaalisesti. Ennen oli etupäässä lievää epävarmuutta ja aliohjattavuutta, myös renkaan vaihdon jälkeenkin. Nyt ajettu uusilla jousituksen palikoilla ajettu pari tuhatta ja että on humalluttavan hyvä ajaa.

Onneksi on tänä kesänä ollut paljon pakkolomaa, niin on saanu ajella riittävästi.

Olis tarkoitus ensi talvella päivittää, lue modifioida ST:tä aika paljon, jotta siitä tulisi entistä sopivampi meikäläisen käyttöön. Nykyisin tulee ajettua ST:llä enemmän kuin FJ:llä, Tänä kesänä yhteensä jo 16 000km.

Super Tenerellä on jo ajettu 138 000km, ja se pelittää kohtuullisen hyvin. Kansi remontti on kyllä edessä, koska venttiilien säätöpaloja ei ohuempia ole enää saatavilla. Mutta muuten asiallinen harrastepeli, koska ropaaminen on osa harrastusta, ainakin mun mielestä.

Aiheeseen liittyvät kokoontumiset on asiallinen juttu. Valitettavasti suunniteltuna ajanjakohtana on Mäntässä Historic ralli ja meikäläinen lähtee sinne mahdollisesti Audin huoltohommiin.

ps. Etuvanteen ja muuta tarpeellista löysin muuten tämän foorumin kautta.

En tiedä onko joku tämän tänne jonnekkin jo laittanut mutta kuulu aiheeseen

http://www.motorcyclenews.com/MCN/News/ ... challenge/

näyttää muuten tennari hirmu isolta tossa

Omassa kulkineessa talven ajaksi on suunnitteilla rungon vahvistaminen ennen kuin mitään vakavampaa halkeamaa alkaa löytymään. Alkukesästä hitsautin legendaariseksi murtumakohdaksi tiedetyn moottorin taka/ylä kiinnityskorvakkeen. Hitsaajamies sanoi että sitä oli joskus aikanaan joku jo räkinyt. Nätisti oli hiottu ja maalattu, mitään en huomannut vanhasta korjauksesta. Heikko oli korjaus, oli tullut halkeama nätin paikkauksen päälle. Hitsimies veti 3mm:n pellistä lappua päälle. Tuli vahva.

Tässä runkotyypissä on muutama muukin paikka mistä rungon tiedetään murtuneen. Ne haluaisin talven aikana vahvistaa.

Onko kellään kerättynä tietoa kokonaisvaltaisesta rungon vahvistamisesta, millainen tukilappu ja mihin paikkoihin, että runko kestää kovan rytyyttämisen.

(voin jossain välissä heittää netistä keräämiäni kuvia murtuneista Super Teneren rungoista)