Jatkumo

[takakura]

Tais alkaa välikaton teko? Muutenhan ILPo hönkäilisi harakoille.

Tolla porataan reikä mahtipultille johon voi ripustaa vaikka SE:n. Poraajalle tuotiin ylös välikahvit.

http://www.coloria.net/varit/oranssi.htm

[Omakinen]

Mayat yhdistivät oranssin tekniikkaan.

Kiinalaisessa kulttuurissa oranssi on yhdistetty Jiniin (Jang - sininen). Kiinassa, kuten Japanissakin oranssi liittyy onnellisuuteen ja rakkauteen

Buddhalaisessa taiteessa oranssi kuvasi valaistumisen korkeinta tasoa.

Alunperin ranskalainen tavan mukaan morsiamet koristeltiin oransseilla kukilla - oranssin toivottiin tuovan hedelmällisyyttä.

Ukrainalaisessa kulttuurissa oranssi symboloi voimaa, kunnianhimoa ja kestävyyttä sekä symboloi aurinkoa ja tulta

Väriterapiassa oranssilla hoidetaan mm. munuaiskiviä ja lihaskramppeja.

Valikoiden poimittu lainauksia http://www.coloria.net/varit/oranssi.htm

On sitä näköjään mietitty tarkkaan mitä KTM symboloi


Eikä ole muuten mikään OffTopic!

[Tosporado]

Ukrainalaisessa kulttuurissa oranssi symboloi voimaa, kunnianhimoa ja kestävyyttä sekä symboloi aurinkoa ja tulta

On sitä näköjään mietitty tarkkaan mitä KTM symboloi

Niinkö?

[Omakinen]

Ukrainalaisessa kulttuurissa oranssi symboloi voimaa, kunnianhimoa ja kestävyyttä sekä symboloi aurinkoa ja tulta

On sitä näköjään mietitty tarkkaan mitä KTM symboloi

Niinkö?

Omakohtaiset kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Vaikka paljon kuulee kateellisten keljuilua, siitä mistä KTM kirjainyhdistelmä on lyhenne. Noh, ehkä siihen joskus aikoinaan ollut ihan hyvät perusteet.

Hyvää joulua kaikille, väristä riippumatta

[timo]

Niinkö?

Näpeillesi saat heti kun alat tutkimaan enduro- (luotettavuus)kilpailujen tuloksia ja tilastoja
No joo, se siitä.
Mennääs asiaan -taas. Ajokelien perseelläänolo vaivaa edelleen. Koko kaamosaikana ei meilläpäin kunnon lumikelejä ole ollut juurikaan yhtään. Välimallin nastoilla on kyllä tullut pyrähdettyä vähän, mutta kunnon piikkikelejä ei näy ei kuulu. Tai siis oikeastaan nuukuuttani en ala ajamaan enskapiikkejä päivässä paskaksi niitä lähes paljaaseen kivikkoon raapien.
Lumia odotellessa muut hommat, eli tallin rakentaminen, mopon osien näpertely ja virtuaalimotorismi sen kun kukoistaa.

Jotain kivaa pientä tuli taas askarreltua. Eli laitampa taas projektirapordia tulemaan.
Kehittelin tuota kottaraisen työskentelytilaa taas vähän paremmaksi ja viihtyisämmäksi. Kyllähän rekkakuskeillakin on kaikenlaisia speciaaliherkkuja kopissaan, termospulloteline, tyttökalenteri jne. Kieltämättä alkaa tuo moponi kohta muistuttamaan pakistanilaista taksia, ellen jo hillitse koristeluhimojani.
Toisaalta kaikki kuvissa näkyvä krääsä, peiliä myöden on riisuttu minuutissa pois, jollei huvita lähteä pomppimaan vaikkapa crossihalliin täyspakkauksen kanssa. Hikilenkillä noita himmeleitä en ehdi vilkuilemaan, rikon ne varmasti. Matkailussa niistä ei ole haittaa, päinvastoin.



Sähkökarttapurkki on nyt saanut uuden telineen. Sen tein kovasta aluseoksesta, rosterinpaloista ynnämuista. Ei tullut painava. Saa luvan olla siinä. Sitä en tiedä mitä kilobittejä ja piraattiviruksia se purkki on nyt täynnä. "jmka"- aiemmin mainitsemani gepsiguru Nokian piilaaksosta teki mitä lupasi ja latasi sen sisään karttoja päällekäin, rinnakkain, isoja, pieniä- niin että kuoret pullistelee ja WeePeet kolisee pohjaan. Comppisäätöä ja muutakin pitää kohta alkaa rukkaamaan kans.
Nyt on Timolla telkarissa aina mielenkiintoinen ajankohtaisohjelma johon ei kyllästy. Polkua piisaa.
Mutta koska kyseessä on sähkölaite, en siihen luota. Siksi vanha kunnon paparikartta talineineen saa olla mukana aina kun menen pidemmälle kuin tankillisen päähän tallistani.
(Liian) kauan töissä sähköalalla on saanut minut ajattelemaan vanhanaikaisesti. Myönnän sen.

Ajattelin että ihan hyvä taitaa olla semmoinen tapa, että pidän isompaa aluetta (kokonaisuutta) esillä paperilla ja reaaliaikaista pikkupiperrystä seurailen ruudusta. Kehitystä siinä on se reaaliaikaisuus. Voi toimiakin. Sen näkee sitten kun aikani leikin tuon uuden lelun kanssa.

Gepsitelineen rakenne on nivelöity niin, että se myötää jokapaikasta kun mälli tulee, eikä työnny kylkiluideni väliin- toivottavasti. Kaikki osat on kuskin työpöydällä niin, että mittaritkin näkyy ja jarruletku päsee nouseskelemaan mihinkään koskematta.
Ilman telinettä kepukan saa myös tangon päälle. Kumivaimennettuja kiinnikkeitä on siis kyljissä ja pohjassa.
Maantiematkoilla- kun ei ajeta tapeilta, tankilaukun kanssa paperikartta on laitettava tankkilaukkutaskuun jos gepsi on mukana. Paperikartallekin on kaksi eri telineversiota. Sen saa myös jarruletkun etupuolelle.

Eri variaatiota ja metallityönäytteitä lisäkuvissa:

[ijasj]

Aika pornot nuo kahvahanskat

[timo]

Aika pornot nuo kahvahanskat

Heh- taas uusi nimi noille tötsille.

[timo]

Mopo käy ja kukkuu hienosti ja kilometrejä kertyy. En siihen hetkiin ole mitään keksinyt. Ajanut vaan.
Se vaikuttaa väistämättä käynnissä oleviin muihin projekteihin. Siis kun mopo on liikkellä, ei tallissa tietenkään tapahdu mitään.
Talven ajamisesta vapaat hetket on mennyt vasemmalla kädellä jotain vähemmän tarkkuutta vaativaa huitoessa. Kuten tuota päästä vedettävää verstastani. Siellä vietettiin harjakaisia jo ajat sitten ja taas uudestaan. Sain nimittäin tänään kantavat kattoeriste-elementit paikoilleen. Oli hikinen homma, selkeesti harjakaisten paikka koska sattui tuota oluttakin olemaan.
Teräs-uretaani-teräs-elementtien asennusta:
.


Ovi mopotalliini on riittävän leveä mopolle. Paria avaamatta siitä menee karmeihin kolisematta enduro ja jos naapurin isäntä haluaa mönkijänsä tai kelkkansa sisään ja hoitoon, aukeaa luukku leviämmällekin. Autoille ja mopoautoille on porttikielto, niissä ei ole ohjaustankoa. Se on pääsyvaatimus.
Ovi hahmollaa:

Vanha navettamme tykkää siitä kun sitä vähän rapsuttaa.

[timo]

Olipa kerran hauska retkipäivä

Siitä on jo viikko, mutta koska se edelleen on mielessäni, kirjoitan siitä jotain tänne muistiin ettei kokonaan unohdu. Tai no, onhan se vielä helppo muistaa. Pikku tällejä saaneet nilkka ja ranne ei ennenkään ole parantuneet viikossa.

Päivä alkoi näin: Aurinko on jo näkyvissä ja kohta se nousee ylemmäs lämmittämään Sarkolanlahtea. Järven jääkansi on jo melko tummanpuhuva ja jäiden lähtöön olisi enää päivä tai pari.
Kylämme naisväki on kokoontunut tien varteen odottamaan linja-autoa. Eväsleivän muotoon valetut Tupper-kotelot pullistelivat muhevista täysjyväleipomuksista ja kalkkunansiivuista ja termarikannujen korkkien väleistä tirisi kuuma kahvi. Koulutytöillä on jaloissaan uudet tennarit ja näteissä kasvoissaan vähän meikkiäkin.
Saattoipa jonkun vanhemman rouvashenkilön käsilaukussa olla pieni napanderipullokin, ehkä minttua, tai aromiltaan muuta pirteällä tavalla tulevaan kevätretkeen luontuvaa.

Pian suoran päässä näkyi Lauhamon uuden karhea, tuskin sataa tonnia ajettu täyspitkä Mersu. Sylinterin seinämissä taitaa olla vielä lähes koskematon hoonausjälki koska käyntiäänikin on hioutumattoman raaka. Mutta kyllä se varmasti sisäänajon jälkeen, viimeistään ensi keväänä tähän aikaan on jo parempi. Silloin sillä voi polkea rajoittimeen aamusta iltaan öljyä lisäämättä.
Onnikka pysähtyi kohdallemme ja väki alkoi pakkautua sisään. Matka Ikea-huonekalukauppaan, kaukaiseen rannikkokaupunkiin (en kysynyt mihin niistä), oli alkamassa. Vaikka autossa oli vielä pari penkkiä vapaana, en silti keksinyt vakavintakaan syytä joutua liittymään ostosmatkalaisten seuraan.
Jotain allergiaa kai, koska kaasukättäni kutisi nyt todella syvältä ja kytkinsormia kouristi. Vaivaa ehkä pahentaisi auton tehokas ilmastointilaite ja perillä liikehuoneistossa pyörivä pöly. Katsoin parhaaksi vaihtaa muun perheeni kanssa hätäiset pusipusihalihalit, juosta hipihipilaukkaa virittelemään polvisuojia ja camelpäkkiä ja tuikata kotarin sytytyslankaan tulet.

Oma päiväretkeni suuntautui ensin satakuntalaisiin maisemiin. Pölyäville sorateille, upottaville soille ja kirkkaan jään peittämille varjoisille metsäurille. Kuusikoiden hämyyn jossa kasvaa tähän aikaan niitä Yamahan värisiä pieniä kukkia ihan mattona- ja vaikka mihin.
.


Välillä piti poiketa tankkaamaan lisää suolaa koska hikisenä päivänä kroppa kramppaa herkästi. Varmin tapa saada sitä, on kääntyä huoltikselle ja tilata huulia kirveltävä juustobalkan ranskiksilla, eli kunnon sporttipanos kaikilla mausteilla.
Ennenpitkää takanani oli kuutioittain käännettyä maata ja sellainen normipäivä mikä mielenterveydellisistä syistä on pakko viettää säännöllisin välein.

.

.

Iltapäivän ja takarenkaan kuluessa lähes loppuun kaarroin kotiin. Mutta vain jättääkseni karttatelineen pöydälle, vaihtaakseni ohuemmat crossikamppeet päälle ja pakatakseni reppuun lisää purtavaa. Täydellisen ajopäivän ilta oli vasta nuori. Siis uudestaan matkaan.

Yksi vanhan ajoreitin uuteen uskoon muuttanut juuri kaadettu leimikko piti vielä rämpiä läpi ja päivittää kalloon ennen kuin pääsin Ylöjärvelle. Ihan sovittuun aikaan, seitsemältä, olin muun Pohjolan Kurapyöräporukan kanssa Dynasein crossihallilla iltahypyillä.
Siitä vaan ovesta sisään ja treenaamaan. Nyt kaikkia kuutta pykälää ei vaihdelootasta voinut selata käyttöön. Suorat oli äkäisiä vauhdinottoja ennen hyppyä ja mutkat loivaliikkeiselle matkacrossilleni hieman ahtaita. Kieltämättä ylipainokin hieman vaikutti ajoon, siis ei omani, vaan tuon veekasin. Vauhti oli pidettävä jarrutuspaikkoja ajatellen juuri sopivana. Tuplasti läskimpi ei pysähdy noin vain.
Mutta kyllä sillä illan tummuessa rata tuli tutuksi. Rata sopii näköjään hyvin muillekin mopeteille, kuin ihan oikeille crosseille.
Kellon näyttäessä kohta puoltayötä alkoi pöytähyppyrikin sujumaan lennokkaasti. Ei se juhlapöytä, vaan se lyhyempi väenpöytä. Siinäkin oli oltava tarkkana. Millikin pieleen, niin tulee pilariin mutka tai seinään reikä.
Siihen pitkään pöytään pitää perehtyä joskus toiste.
Ajomaisemissa ei ole paljon kehuttavaa, eikä niitä ole missään kohtaa edes syytä tutkia, siitä seuraisi ikävyyksiä. Kyllä radan joka kohta tarjoaa haastetta sen verran, että on syytä pitää katse ja ajatus vain ja ainoastaan siinä harmaassa kiekassa.
Etupään orkkis, liian lötkö simmitys antoi välillä läpi kunnon pusun, mutta kyllähän silläkin pärjäsin kun varovasti ajoin. Annan silti anteeksi ne vähät puuttet, mitkä ovat haittaavinaan menoa. On toi superi kyllä ihan mahoton vekotin. Ihan vaikka mihin puuhaan.
Tähän väliin kuuluisan elokuvaohjaajan: Ville Harlinin kännykkäkameraotos: http://www.youtube.com/watch?v=EhJJKjp2Kxs

Tankki alkoi kuivua, vaikka iso onkin, eli oli aika lähteä ulos hallista tähtitaivaan alle.
Sitten vielä saunomaan kaverille jonka jälkeen jälkihien kuivattava, puolensadan kilsan loppusiirtymä, crossivehkeissä, järvien jäiltä hiipivässä usvassa kotiin. Hrrrr..

[timo]

Olipa taas viikonvaihteessa poikain kanssa hauskaa, kun sai keskittyä olennaiseen. Tässä muutama pysäytyskuva (niitä ajokuvia ei koskaan kukaan pääse /kerkee ottamaan).

. . . . . .

[timo]

Ny alakaa uusiutunut mopoverstaani olemaan viimeisiä silauksia vaille kondiksessa. Irtaimisto, työkalut ja muu varustelu säätyy paikoilleen pikkuhiljaa, eli suomeksi; tämäkään projekti ei oikeastaan valmistu koskaan.
Järvinäköalat ja kunnon harjoitusmaastot kuuluu tietty vakiovarustuksiin. Likimain kohdalleen on tullut hiottua harrastukseen liittyvät osaset.
Eikä motoristin elämä pidä oleman pelkkää kylmää (tai kuumaa) teknologiaa. Vierasoven luomukoriste ja sopivan sävyiset kukkaset on kodinhengettärieni uusia tuotoksia.
On se kannustavaa, kun kannustetaan .

[Hösö]

.

hyisaatanaaaa!!11 en haluais olla repimässä tuota pois tuolta...ku exc:nki kanssa saa tapella...


vai onko ni palio voimaa ja pitoa että ei tarvi ees puuskuttaa?

[timo]

haluais olla repimässä tuota pois tuolta...ku exc:nki kanssa saa tapella...vai onko ni palio voimaa ja pitoa että ei tarvi ees puuskuttaa?

Tuo on ihan normaali ajoasento ja -tilanne. Vaihdepolkimen seutua (kun poljin on hukassa) pitää joskus koskettaa kuvan osoittamalla huispaavalla vasemman jalan kiertoliikkeellä. Eli pienempää vaan sisään ja polttamalla eteen- tai alaspäin.
Ja jos joku puuskuttaa, nin en mä ainakaan. Ajokaverit on sitä varten

[Raimo]

Bokserikuski katsoo kateudesta oranssina noita upotuskuvia, kun ei sillä edes pääse noin syvälle. Tyttären Fysiikan kirjasta (5.lk) selvisi minulle eilen illalla, että maapallolla on rautasydän, eli ehkäpä tuossa kaivamisessa on ideaa

Noh, ainakin se olisi mukavaa (jos ei niitä sylintereitä...).

[timo]

kun ei sillä edes pääse noin syvälle.

Äläsny,, hyvä latukone se on. Siellä missä sillä pääsee, jää siisti kampausjälki jalkaspooriin