Seosmittarit, lambda-anturit ja säätäminen

[mikan]

Tase,

Se mittari voipi olla laajakaistaa varten, koska se ilmoittaa seoksen perinteiseen verrattuna ns. väärin päin, eli just kuvaamallasi tavalla.

[Tase]

Tase,

Se mittari voipi olla laajakaistaa varten, koska se ilmoittaa seoksen perinteiseen verrattuna ns. väärin päin, eli just kuvaamallasi tavalla.

Hyvä huomio, laajakaista-lambdan toimintaalue on 0-5 V. Testasin mittaria 1.5 V jännitteellä ja seoksen tulisi olla silloin noin 10.5. Vaan viisari hakkasi tappiin ja kova halu oli mennä alle 10. Näin ollen ei se taida laajakaistoista paljon käsittää. Jos sille laajakaista mittarille edes 0-5 V tulee, siinähän on se joku sähköhässäkkä mukana.

http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/bosch/seos.htm

Vaan eilisen illan ajelin yleismittari ohjaamoon kiinnitettynä. Jammu käy kauttaaltaan luokkaa 800-900 mV eli maksimitehon alueella. Tyhjäkäynnillä seos on rikkaimmillaan eli hieman päälle 12 tuntumassa. Yritin laihentaa sitä seosruuvilla mutta moottorijarrutuksessa alkaa paukkaamaan. Veto on tasaista ja voimallista tyhjäkäynniltä alkaen. Äkillisessä kaasun avauksessa seos käväisee luokassa 700 mV eli noin 13-13.5 välillä. Matka-ajossa kone voisi käydä hieman laihemmalla, pitänee kokeilla astetta pienempää pääsuutinta.

Toinen kokeilu on toiminta vakiovaimentimen kanssa, käytin sitä yhtenä iltana paikallaan, alakierrosten voima katosi ja nelarin hakkaustaipumus alkoi. Pitää katsoa millaisilla säädöillä silloin mennään.

Mielenkiintoista tässä on se että minulla ei ole mitään käsitystä kaasuttimien neuloista ja suuttimista. Pyörässä on CRD Absolute Power -vaimennin joten todennäköisesti joku on joskus tehnyt jonkinlaisia säätöä. Pitänee joku ilta purkaa kaasuttimet ja katsoa mitä siellä oikein on. Hyvin se ainakin nykysäädöillä toimii, varsinkin alakierrosvääntö on voimakasta kun seosruuvi on kohdallaan. Seosruuvin vaikutusalue on 0-1/4 kaasun asennoissa.

Vaan ei niitä seosmittareita tarvita, riittää kun on lambda-anturi ja tavallinen digitaalinäytöllä oleva yleismittari.

Säätämisiin t. Tase

[Xtontsa]

Tase,

Toinen kokeilu on toiminta vakiovaimentimen kanssa, käytin sitä yhtenä iltana paikallaan, alakierrosten voima katosi ja nelarin hakkaustaipumus alkoi. Pitää katsoa millaisilla säädöillä silloin mennään.

Öö mitä tarkoitetaan nelarin hakkaustaipumuksella?

Kuin myös itse käytin säätöjen tutkiskelussa yleismittaria. Häiritsevää vain on mittarin hervoton juoksu ees taas. Voisiko rauhoittaa es pienellä konkalla+vastuksella rinnan mittapiuhojen välissä ts. mitattais jonkinlaista keskiarvoa. Jostain lueskelin että analogi mittari ois parempi suuremman sisäisen resistanssin vuoksi. Mene ja tiedä kun ei sellaista antiikkikojetta ole käsillä.

Mitäs lambda antureille on annettu "Ohjearvoksi" mittalaitteen resistanssille? Eikös saatu mittaustulos riipu siitä? Tuskin lambdalta virtaa saadaan edes milliampeereja..

[Tase]

Toinen kokeilu on toiminta vakiovaimentimen kanssa, käytin sitä yhtenä iltana paikallaan, alakierrosten voima katosi ja nelarin hakkaustaipumus alkoi. Pitää katsoa millaisilla säädöillä silloin mennään.

Öö mitä tarkoitetaan nelarin hakkaustaipumuksella?

Kuin myös itse käytin säätöjen tutkiskelussa yleismittaria. Häiritsevää vain on mittarin hervoton juoksu ees taas. Voisiko rauhoittaa es pienellä konkalla+vastuksella rinnan mittapiuhojen välissä ts. mitattais jonkinlaista keskiarvoa. Jostain lueskelin että analogi mittari ois parempi suuremman sisäisen resistanssin vuoksi. Mene ja tiedä kun ei sellaista antiikkikojetta ole käsillä.

Mitäs lambda antureille on annettu "Ohjearvoksi" mittalaitteen resistanssille? Eikös saatu mittaustulos riipu siitä? Tuskin lambdalta virtaa saadaan edes milliampeereja..

Nelarin hakkaus on sitä kun ajat isolla vaihteella risteykseen ja päästät kierrokset pienelle. Kun väännät lisää kaasua alkaa sellainen hakkaus (voimakas tärinä) joka ajan myötä saattaa särkeä koneen osia. Kun sitten kierrokset nousee ylemmäs, kone alkaa käymään tasaisemmin.

Minulla ei yleismittarin lukemat heiluneet, millivoltti asteikolla lukemat olivat hyvin rauhallisia. Mittari on mallia halpa eli halpakauppojen hyllyltä löytyvää tavaraa. Semmoinen keltainen

Seosmittarin sisäinen resistanssi?

Lambda-anturin antama jännite vaihtelee melko paljon vaikka seossuhde pysyy suurin piirtein samassa luokassa eli

0.88 13.0:1 750mV
0.85 12.5:1 875mV

Ero seoksessa 0,5, jännitteessä 125 mV.

Toisekseen ei se lambda mitenkään salamannopea ole, oma viiveensä silläkin on. Kolmanneksi, ilmanlämpötila, bensiinin laatu, ilman tiheys jne. myös vaikuttaa joten säädöt ovat joka tapauksessa sinnepäin. Näin ollen en miettisi kovin paljon seosmittarin sisäistä resistanssia. En ole elektroniikan asiantuntija joten tämän syvällisempää en osaa sanoa.

[jarik]

http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/bosch/seos.htm

Vilaisitkos tuolta käppyrää pakokaasun lämmön vaikutuksesta kapeakaista-lambdan lähtöjännitteeseen? Rikkaalla puolella anturi toimii paremminkin lämpömittarina kuin seossuhteen näyttäjänä... Eli tarkkoihin seossuhdesäätöihin kapeakaista-lambdasta ei ole. Jos olosuhteet ovat riittävän hyvin toistettavia, niin toki voi yrittää. Lämpötilan lisäksi virhenäyttämiä aiheuttaa pienikin ilmavuoto pakoputkistossa.

Lambda-anturi generoi itse lähtöjännitteensä eikä siedä mittauspiirissä isoa kuormaa. Käytännössä kaikkien digitaalisten yleismittareiden tuloimpedanssi on niin suuri, ettei lambda kuormitu liikaa. Viisarimittareiden tuloimpedanssi on pienempi ja niiden kanssa pitää olla varovaisempi.

[Tase]

Eli tarkkoihin seossuhdesäätöihin kapeakaista-lambdasta ei ole. Jos olosuhteet ovat riittävän hyvin toistettavia, niin toki voi yrittää. Lämpötilan lisäksi virhenäyttämiä aiheuttaa pienikin ilmavuoto pakoputkistossa.

Kuinka se voi olla että 99.9% maailman kattiautoista on varustettu kapeakaistalambdalla, kai siitä nyt johonkin on. Eikös kapeakaistan ongelma ole nimenomaan mittausalueen kapeus, mutta jos ollaan oikealla hehtaarilla niin homma pelaa riittävän tarkasti.

Tuosta pakoputkiston ilmavuodosta on käytännön kokemuksia viime talvelta autopuolelta. Pakoputki pörisi, bensaa kului paljon ja tehoa oli vähän. Ilmavuoto sekoitti lambdan näyttämän ja kone luuli että se saa liian vähän bensaa. Siitä seurasi rikkaalla käynti ja bensalaskun kasvu.

[njaa]

Eli tarkkoihin seossuhdesäätöihin kapeakaista-lambdasta ei ole. Jos olosuhteet ovat riittävän hyvin toistettavia, niin toki voi yrittää. Lämpötilan lisäksi virhenäyttämiä aiheuttaa pienikin ilmavuoto pakoputkistossa.

Kuinka se voi olla että 99.9% maailman kattiautoista on varustettu kapeakaistalambdalla, kai siitä nyt johonkin on. Eikös kapeakaistan ongelma ole nimenomaan mittausalueen kapeus, mutta jos ollaan oikealla hehtaarilla niin homma pelaa riittävän tarkasti.

Tuosta pakoputkiston ilmavuodosta on käytännön kokemuksia viime talvelta autopuolelta. Pakoputki pörisi, bensaa kului paljon ja tehoa oli vähän. Ilmavuoto sekoitti lambdan näyttämän ja kone luuli että se saa liian vähän bensaa. Siitä seurasi rikkaalla käynti ja bensalaskun kasvu.

Siis kapeakaistahan on tarkoitettu 14.6-14.7AFR seoksen mittaamiseen, jonka se näyttää tarkasti.

Orggis moottorinohjaukset käyttää korjauskerrointa, joka tarkastetaan tyhjäkäynnillä / pintakaasulla, tai siellä missä halutaan 14.7 seossuhde. Tolla tyylillä saadaan sitten kapeakaista lambdallakin tarpeeksi tarkat korjauskertoimet yläkierroksille ym. ei 14.7 alueille, missä se ei kapeakaistanen ei olisi "Open loop" tilassa tarkimmillaan.

Tossa syy miksi niitä käytetään suurimassa osassa vakiopelejä. Laajakaistasta ei saisi oikein mitään erikoista hyötyä kun normaali lambda hoitaa homman yhtä hyvin, eli sää / ilmanpaine / lämpötila ym. korjaukset. Mutta jos halutaan alkaa säätämään ihan kunnolla muitakin seoksia kuin 14.7, niin sitten laajakaista, joka näyttää muutkin alueet tarkasti.

[Tase]

Mutta jos halutaan alkaa säätämään ihan kunnolla muitakin seoksia kuin 14.7, niin sitten laajakaista, joka näyttää muutkin alueet tarkasti.

Sinä olet varmasti tässä suhteessa ihan oikeassa jos kyseessä on viimeisten säätöjen hakeminen. Minulla on sellainen käsitys että vanhanaikaisen kaasutintekniikan säätämiseen kapeakaista-lambda on riittävän hyvä. Niissä riittää oikea suuruusluokka, absoluuttisen oikeaan säätöön niitä tuskin voi edes saada. En tiedä sitten jos/kun mp-katsastus tulee, vaaditaanko vanhoilta kaasarikoneiltakin jollain kierrosluvulla 14,7 seoksia eli lambdan arvoa 1.

Oleellista on että muutaman kympin sijoituksella saa lambda-anturin, yhteen saa tavallisesta mutterista ja yleismittari on muutenkin. Näin ollen kotitarve säätäjänkin on mahdollista käyttää jotain mittausta apuna oman mutun lisäksi. Kumminkin loppupeleissä koneen käytännön toiminta ratkaisee, ei niinkään jotkut tietyt seossuhteen arvot. Onhan koneita kumminkin vuosikymmenet säädetty pelkällä korvakuulolla ja käytännön ajotuntumalla.

[njaa]

Mutta jos halutaan alkaa säätämään ihan kunnolla muitakin seoksia kuin 14.7, niin sitten laajakaista, joka näyttää muutkin alueet tarkasti.

Sinä olet varmasti tässä suhteessa ihan oikeassa jos kyseessä on viimeisten säätöjen hakeminen. Minulla on sellainen käsitys että vanhanaikaisen kaasutintekniikan säätämiseen kapeakaista-lambda on riittävän hyvä. Niissä riittää oikea suuruusluokka, absoluuttisen oikeaan säätöön niitä tuskin voi edes saada. En tiedä sitten jos/kun mp-katsastus tulee, vaaditaanko vanhoilta kaasarikoneiltakin jollain kierrosluvulla 14,7 seoksia eli lambdan arvoa 1.

Oleellista on että muutaman kympin sijoituksella saa lambda-anturin, yhteen saa tavallisesta mutterista ja yleismittari on muutenkin. Näin ollen kotitarve säätäjänkin on mahdollista käyttää jotain mittausta apuna oman mutun lisäksi. Kumminkin loppupeleissä koneen käytännön toiminta ratkaisee, ei niinkään jotkut tietyt seossuhteen arvot. Onhan koneita kumminkin vuosikymmenet säädetty pelkällä korvakuulolla ja käytännön ajotuntumalla.

Joo siis tosiaankin ihan tarpeeksi hyvä kaasaripelien säätämiseen.. meinasin vaan kun ihmettelit tota, että miksi 99% tehdaspeleissä käytetään kapeakaistaa. Saa ihan hyvät säädöt kun sekottaa kapeakaista lambdaa / perstuntumaa 50:50

Itsellä todennäköisti sama suutinrumba edessä, tulee aika varmasti ikävä sitä ruiskua Perstuntumalla ajattelin säätää, 1-mukiset ei kuitenkaan niin tykkejä ole, etteikö eroa huomaisi / pystyisi kääntämään kahvaa kunnolla. Alipainekaasarit ilman airboxia tuo mukavan lisähaasteen.

Tän mukaan ajattelin edetä:
http://www.factorypro.com/tech/carbtun.html

[jarik]

0.88 13.0:1 750mV
0.85 12.5:1 875mV

Ero seoksessa 0,5, jännitteessä 125 mV.

Yo. tekstin liipaisemana kirjoittelin tarinaa ja ajattelin varoitella, että et pidä ko. taulukon lukemia minään absoluuttisena totuutena. Viimeisiä tehoja haettaessa liikutaan yleensä 0.8...0.9 lambda-arvoissa ja sillä alueella tavallisen lambda-anturin tarkkuudesta ei enää voi puhua. Sen sijaan se toimii oikein hyvin siinä, mihin se on tarkoitettukin, eli pitämään katalysaattorin kannalta optimaalinen seossuhde 14.7. Autojenkin ohjaussysteemit pudottavat lambdan pelistä silloin, kun kaasupoljin on tarpeeksi syvällä ja käyttävät seossuhteen säätöön ilmamassamittaria ym. keinoja.

Kapeakaistalambdalla näkee, onko seos rikas vai laiha, mutta ei enää luotettavasti kuinka rikas tai laiha se on.

[kipe]

pystyykö luotettavasti mittamaan seokset kohilleen jos on vaan putken päässä anturi kiinni?

saako anturi sillon liikaa happea ja mittaukset menee perseelleen?

ei tarttis puukottaa putkea.

[Tase]

0.88 13.0:1 750mV
0.85 12.5:1 875mV

Ero seoksessa 0,5, jännitteessä 125 mV.

Yo. tekstin liipaisemana kirjoittelin tarinaa ja ajattelin varoitella, että et pidä ko. taulukon lukemia minään absoluuttisena totuutena. Viimeisiä tehoja haettaessa liikutaan yleensä 0.8...0.9 lambda-arvoissa ja sillä alueella tavallisen lambda-anturin tarkkuudesta ei enää voi puhua. Sen sijaan se toimii oikein hyvin siinä, mihin se on tarkoitettukin, eli pitämään katalysaattorin kannalta optimaalinen seossuhde 14.7. Autojenkin ohjaussysteemit pudottavat lambdan pelistä silloin, kun kaasupoljin on tarpeeksi syvällä ja käyttävät seossuhteen säätöön ilmamassamittaria ym. keinoja.

Kapeakaistalambdalla näkee, onko seos rikas vai laiha, mutta ei enää luotettavasti kuinka rikas tai laiha se on.

Joo, en pidä absoluuttisena vaan suhteellisena totuutena. Eli siitä näkee seossuhteen muutoksen eri ajotilanteissa sekä säätöjä tehdessä. Tällä perusteella kiersin seosruuvia suuremmalle jolloin alakierroksilla seos rikastui ja jännite nousi. Perstuntumalla voima lisääntyi eli kun pieniltä kierroksilta väänsi kaasua tuli pari metriä pitempää sutimisjälkeä entiseen verrattuna.

Eli molemmat indikaattorit, lambdan jännite ja perstuntuma osoittivat samaan suuntaan. Vai oiskohan takarengas jo kuluneempi

[jarik]

pystyykö luotettavasti mittamaan seokset kohilleen jos on vaan putken päässä anturi kiinni?.

Ei onnistu. Pakokaasu ei virtaa putkesta ulos tasaisesti vaan pulssimaisesti. Happea menee putken päästä pitkälle sisään. Toinen ongelma putken pääässä olisi anturin lämpötila. Sen pitää pysyä tarpeeksi korkeana, jotta anturi toimii. Eli lämmitettävä anturi on syytä olla. Joskus olen nähnyt viritelmän, jossa anturi oli laitettu erillisen putken sisään. Tämä putki sitten työnnettiin tarpeeksi syvälle vaimentimen sisään. Käy vakoilemassa katsastuskonttorilla. Niillä on seossuhdeanturi, joka työnnetään pakoputken päähän.

[njaa]

Mimmosia pääsuuttimia viritetyissä bigeissä on käytetty orggis kaasareilla?

Perstuntuma on vähän kadoksissa turbon jälkeen, kun tuntuu ettei oikein liiku YLHÄÄLLÄ. Nyt on paikallaan 145 ja ei jengaa oikein loppuun asti kunnolla. (7700rpm). Ala- / keskialueella vetää aika hienosti..

Pitäisikö lätkästä suuremmat? 160-170? Orggis suuttimethan oli 120..

[Tomba]

Mimmosia pääsuuttimia viritetyissä bigeissä on käytetty orggis kaasareilla?

Perstuntuma on vähän kadoksissa turbon jälkeen, kun tuntuu ettei oikein liiku YLHÄÄLLÄ. Nyt on paikallaan 145 ja ei jengaa oikein loppuun asti kunnolla. (7700rpm). Ala- / keskialueella vetää aika hienosti..

Pitäisikö lätkästä suuremmat? 160-170? Orggis suuttimethan oli 120..

Itellä ainaki kävi nolosti ku kannen "putsauksen",wisecon ja hiotun nokan jäkeen mopo lievästi rökelti kierroksilla, aloin rikastamaan: 160 porattiin 2mm terällä.. Pahenpaan suuntaan meni.. eli olis pitäny pysyy alkup.suunnitelmas(ilman lambdaa ei ees yritetä säätää) Pelkkä neulan laskeminen ois piisannu.. Siinä sitte ihmeteltiin puolan kuntoa,nokan ajotusta,jne.. Lievästi hävettää myöntää noloutensa..